TIEDUSTELUPROSESSI

Tiedustelun tehtävä

Tällä luennolla tarkastelemme tiedusteluprosessia, ja miten edellisellä luennolla esitelty tiedon jalostuminen liittyy tiedusteluprosessiin.

Aikaisemmalla luennolla tutustuimme oheisessa lauseessa esiintyvään sanaan ”tietoa” ja mitä se tarkoittaa. Tieto oli siis dataa, informaatiota, tietämystä ja lopulta ymmärrystä.

Seuraavaksi tutustumme, mitä tiedustelun tehtävässä mainittu sana ”tuottaa” tarkoittaa. Tällä luennolla syvennymme siis siihen, miten tiedustelu toimii ja miten se tuottaa päätöksenteon tukena tarvittavaa tietoa. Luennon jälkeen sinun tulisi ymmärtää, miten tieto jalostuu tiedusteluprosessin eri vaiheissa datasta ymmärrykseksi. 

Tiedustelu ja tiedon kolmio

Kuten muistat, kolmion pohjalla oleva data saadaan kerättyä esimerkiksi havainnoimalla ja erilaisilla sensoreilla. Datalla itsellään ei ollut merkitystä, mutta yhdistämällä dataa asiayhteydessään siitä saadaan informaatiota. Saatu informaatio analysoidaan tietämykseksi, ja tietämyksen perusteella muodostuu päätöksenteossa tarvittava ymmärrys päätöksen ja sitä seuraavien toimenpiteiden vaikutuksista.

Käännetään seuraavaksi kolmio kyljelleen. Tiedustelu kerää dataa toimintaympäristöstään. Dataa on tarjolla valtava määrä, eikä tiedustelu luonnollisestikaan kykene keräämään ihan kaikkea. Tiedustelujärjestelmän tehtävänä onkin kerätä dataa tiedustelutehtävän mukaisista kohteista. Tiedustelutiedon keräys tehdään erilaisilla tiedustelusensoreilla. Paneudumme tiedustelun sensoreihin myöhemmin, joten tässä vaiheessa riittää, että ymmärrämme tiedustelusensorien tuottavan toimintaympäristöstä dataa. Tiedustelutiedon keräyksen jälkeen olemme siis tiedon kolmion alimmassa kategoriassa.

Tiedustelussakaan kerätyllä datalla ei ole sellaisenaan arvoa, vaan arvo muodostuu prosessoimalla dataa sekä ymmärtämällä kerätyn datan asiayhteys. Tyypillisesti tiedustelutiedon keräyksessä saatu data tallennetaan. Käsittelyvaiheessa tallennettu data luokitellaan, tulkitaan, vertaillaan ja yhdistetään. Datan prosessoinnin sisältöön vaikuttaa keskeisesti minkälaisella tiedustelusensorilla tieto on kerätty. Kuvaustiedustelussa prosessointi voi tarkoittaa satelliittikuvassa olevien asejärjestelmien tunnistamista tai esimerkiksi eri aikaan otettujen satelliittikuvien vertailua. Toisaalta signaalitiedustelussa käsittely voi tarkoittaa radioyhteydeltä siepatun sanoman tulkintaa tai salauksen murtamista, sekä siepatun liikenteen tallentamista tekstinä.

Kun kerätty data on käsitelty, yhdistetty ja muokattu informaatioksi, se on valmis analysoitavaksi. Tiedusteluanalyysin tehtävänä on tuottaa informaatiosta tietämystä.  Tietämyshän voidaan ymmärtää useiden tekijöiden yhdistelmänä, johon vaikuttavat informaatio, ymmärtäminen, osaaminen, kokemukset, taidot ja arvot. Tietämys on kyky käyttää informaatiota hyväksi. Tiedusteluanalyysin jälkeen tiedusteluorganisaatiolla tulisi olla ymmärrys mitä kerätty data ja informaatio tarkoittavat, mihin kokonaisuuteen ne liittyvät, ja mikä merkitys niillä on omalle organisaatiollemme.

Tiedusteluanalyysin tuloksella on merkitystä vain silloin kun se saavuttaa päätöksentekijän, ja se tukee hänen päätöksentekoaan. Siksi on tavanomaista, että tiedusteluanalyysin tuloksista laaditaan tiedustelutuote asiakkaan käyttöön. Tyypillisimmillään tiedustelutuote on analyysin perusteella laadittu tiedusteluraportti tai päätöksentekijälle suullisesti pidettävä tiedustelukatsaus. Tiedustelutuotteen avulla tiedustelu siis keskustelee päätöksentekijän kanssa tiedusteluanalyysin aiheesta. Tiedustelu voi myös saada palautteen tiedustelutuotteesta, sekä päätöksentekijän ohjauksen seuraavista tiedustelutehtävistä. Riippumatta tiedustelutuotteen muodosta, sen tavoitteena on lisätä päätöksentekijän ymmärrystä käsiteltävänä olevasta asiasta.

Tiedusteluprosessi

Seuraavaksi voimmekin esittää äsken kuvatun tiedustelun toiminnan yksinkertaisena prosessina. Tiedustelutiedon keräyksen jälkeen se käsitellään, käsittelyn jälkeen analysoidaan ja analyysin perusteella jaettu tiedustelutuote jaetaan päätöksentekijälle.

Lopputulokseksi saamme siis kuvassa näkyvän viisivaiheisen tiedusteluprosessin. Tutustumme seuraavaksi tarkemmin tiedusteluprosessin eri vaiheisiin.

Tiedustelutehtävä

Aikaisemmin totesimme, että tiedusteluorganisaatio kerää toimintaympäristöstä tiedustelutehtävän edellyttämää dataa. No mistä tiedusteluorganisaatio saa tiedustelutehtävänsä?

Tiedustelutehtävä voi alkaa useilla eri tavoilla. Päätöksentekijä voi huomata omassa työssään tietoaukkoja. Hänen pitäisi johtaa tai tehdä päätös, mutta hän kokee, että hänellä ei ole riittävästi tietoa toimintaympäristöstä, kilpailijoista tai vastustajista. Mikäli hänellä on oikeus ohjata tiedustelua, hän voi tehdä tiedustelulle tietopyynnön puuttuvasta tiedosta. Tämä tietopyyntö muodostaa tiedustelutehtävän.

Tiedustelutehtävä voi olla myös tiedusteluorganisaation itsensä määrittämä. Taustalla on ajatus, että tiedustelu tuntee päätöksentekijän tietotarpeet niin hyvin, että se kykenee aloittamaan tiedustelutehtävän jo ennen päätöksentekijän aiheesta tekemään tietopyyntöä. Myös kokemus päätöksentekijän tietotarpeista eri tilanteissa voi käynnistää ennakoivasti tiedustelutehtävän.

Usein myös jokin yllättävä tapahtuma, kuten onnettomuus, aseellinen hyökkäys, terrori-isku tai luonnonkatastrofi voi käynnistää tiedustelutehtävän jo ennen kuin päätöksentekijä tekee tapahtumasta tietopyynnön.

Näiden kolmen tavan lisäksi tiedusteluorganisaatiot tuottavat tyypillisesti myös määräajoin tiedustelutuotteita päätöksentekijälle ilman erityistä tehtävänantoa. Tällaisia tuotteita voivat olla esimerkiksi päivittäin, viikoittain tai kuukausittain pidettävät tiedustelukatsaukset.

Tiedustelun ohjaus

Tarkastellaan seuraavaksi tilannetta, jossa asiakas, eli päätöksentekijä tekee tiedusteluorganisaatiolle tietopyynnön. Tietopyynnöstä käytetään joskus myös nimeä RFI sen englannin kielestä johdetun lyhenteen mukaisesti (Request for Information, RFI). Tietopyynnössään päätöksentekijä määrittää esimerkiksi, mitä tietoa hän tarvitsee, miten tieto toimitetaan hänelle ja mihin mennessä tiedustelutuotteen tulee olla hänellä. Tietopyyntö voi olla pysyvä, jolloin se voi olla voimassa esimerkiksi yhden vuoden ajan. Tämä on tavanomaista strategisessa tiedustelussa, jossa tietotarpeet ovat laajoja ja aikajänne pitkä. Tietopyyntö voi olla myös tilanteenmukainen, jolloin se koskee jotain tiettyä tapahtumaa tai päätöstä tiettyä tarkoitusta varten. Tilanteenmukaisen tietopyynnön sisältö voikin usein olla tilanteen kehityksestä riippuva.

Tiedusteluprosessin ohjausvaihe on todellisuudessa kaksiosainen. Asiakkaan tietopyynnöllä antaman ohjauksen lisäksi se sisältää myös tiedusteluorganisaation sisällä tapahtuvan ohjauksen. Yleensä tiedustelun asiakkaan tietopyynnöt ovat varsin yleisiä, eivätkä sellaisenaan mahdollista tiedustelutiedon keräyksen aloittamista. Tämän vuoksi tiedusteluorganisaatiossa tietopyynnöstä muokataan varsinainen tiedustelutehtävä. Tiedustelutehtävän voidaan katsoa alkavan siitä, kun tiedusteluorganisaatio tarkastaa mitä tietopyynnön edellyttämästä datasta ja informaatiosta on jo kerätty aikaisemmin, jotta tunnistetaan uuden tiedon keräystarve. Tämän jälkeen suunnitellaan tiedon kerääminen eri tiedustelusensoreilla. Suunnittelun lopputuotteena on keräyssuunnitelma, jossa määritetään millä tiedustelulajeilla ja -sensoreilla asiakkaan tarvitsema tieto kerätään. Suunnitelmassa huomioidaan eri tiedustelulajien vahvuudet ja heikkoudet, ja sen perusteella voidaan antaa tiedustelutehtävät sensoreita operoiville tiedusteluorganisaatioille. Tiedustelulajien ominaisuuksiin palaamme myöhemmin tällä kurssilla.

Tietopyynnön sisältö

Kuten edellä kävi ilmi, päätöksentekijän tietopyyntö voi olla usein hyvin ylimalkainen. Tiedusteluorganisaation sisällä tietopyyntö voidaan jakaa tiedustelukysymyksiksi. Usein pohjana voi olla malli, josta käytetään nimeä 5WH. Tämä lyhenne muodostuu englanninkielisistä sanoista who, what, where, when, why ja how, eli kuka, mitä, missä, milloin, miksi ja kuinka.

Nämä kysymykset muodostavat lähes aina hyvän lähtökohdan tiedustelutehtävän suunnittelulle. Tiedustelun tehtävänä voi siis olla selvittää mitä tapahtui, kuka aiheutti tapahtuman, missä se tapahtui, milloin se tapahtui, miksi se tapahtui ja miten se tapahtui. Eri tiedustelulajeja voidaan käyttää niiden vahvuuksien mukaisesti hakemaan tietoa eri kysymyksiin.

Tiedustelutiedon keräys

Kuten aikaisemmin kävi ilmi, ennen tiedustelutiedon keräyksen aloittamista selvitetään tiedusteluorganisaation omista tietovarannoista, mitä tiedustelutehtävän kohteesta tiedetään jo ennalta. Joskus on mahdollista, että päätöksentekijän tietopyyntöön voidaan vastata sellaisella tiedolla, joka on jo kerätty aikaisemmin toisessa tiedustelutehtävässä.

Tiedustelusensoreita käytetään keräämään sellaista dataa ja informaatiota, jota tarvitaan tiedustelutehtävässä ja jota ei löydy entuudestaan tiedusteluorganisaation tietovarannoista.  Tiedustelutieto kerätään ohjausvaiheessa laaditun tiedonkeräyssuunnitelman mukaisesti. Tällöin varmistetaan, että kaikki tietopyynnön edellyttämä data tulee kerättyä, ja että käytössä olevia tiedustelusensoreita käytetään kokonaisuudessaan tehokkaasti. Tiedustelutiedon keräyksessä huomioidaan myös lainsäädäntö, joka määrittää mistä lähteistä, millä edellytyksillä ja mitä tietoa voidaan kerätä. Joidenkin tietojen kerääminen voi edellyttää esimerkiksi tuomioistuimelta saatavaa lupaa. Tiedustelutiedon keräyksen tuloksena on dataa, joissain tapauksissa myös informaatiota. Tiedustelutehtävän kannalta tarpeellinen data ja informaatio voidaan tallentaa.

Tiedustelutiedon käsittely

Keräyksessä hankittu tieto menee seuraavaksi käsiteltäväksi. Käsittelyn sisältö vaihtelee eri tiedustelulajeissa. Tyypillisesti käsittelyvaihe voi pitää sisällään esimerkiksi kerätyn datan luokittelun, tulkinnan, vertailun ja yhdistämisen. Kerättyä dataa tarkastellaan siis asiayhteydessään, jolloin siitä muodostuu informaatiota. 

Käsittelyvaihe ei sisällä vielä varsinaisesti tiedusteluanalyysiä, mutta se on keskeinen osa tiedusteluanalyysin valmistelua. Tässä vaiheessa voidaan esimerkiksi avata salattu radioliikenne, kääntää vieraskielinen puhe omalle kielelle tai tulkita satelliittikuvassa näkyviä kohteita.

Tiedustelutiedon analyysi

Tiedusteluprosessin analyysivaiheessa kerättyä ja käsiteltyä informaatiota tutkitaan erilaisilla strukturoiduilla analyysimenetelmillä ja -työkaluilla. Tavoitteena on kerätyn datan ja informaation perustella muodostaa mahdollisimman luotettava tietämys toimintaympäristöstä ja vastustajasta.

Tiedusteluanalyysin tehtäviä ja tavoitteita voidaan tarkastella ajan suhteen seuraavalla tavalla:

• Menneisyyttä koskevassa analyysissä tehtävänä voi olla selvittää mitä on tapahtunut ja miksi asia on tapahtunut.
•  Tiedustelun tehtävänä voi olla myös tilannekuvan muodostaminen ja ylläpitäminen siitä, mitä tapahtuu juuri tällä hetkellä.
•  Kolmas tehtävä on ehkä tiedustelun tärkein ja haastavin, eli arvioida miten analysoitava asia tai ilmiö kehittyy tulevaisuudessa, ja mikä vaikutus sillä on meille. Tiedustelun pitää myös pystyä varoittamaan päätöksentekijää, mikäli analysoitava ilmiö voi muodostaa meille välittömän vaaran ja edellyttää omia toimenpiteitä.

Tiedustelun tehtävänä onkin kerättyyn dataan ja informaatioon perustuen tunnistaa ilmiön keskeiset toimijat, tapahtumat sekä erilaiset kehitysvaihtoehdot. Käytettäviin analyysityökaluihin ei tässä yhteydessä mennä sen tarkemmin, mutta tiedusteluanalyysiä ja analyysityökaluja voi opiskella Jyväskylän yliopiston tiedustelukursseilla.

Tiedustelutiedon jakaminen

Tiedusteluanalyysin tulokset jaetaan päätöksentekijälle useimmin tiedustelutuotteella. Tyypillisimmät tiedustelutuotteet ovat kirjallinen tiedusteluraportti ja suullisesti pidettävä tiedustelukatsaus. Usein päätöksentekijä on saattanut itse edellyttää tietynlaista tuotetta.

Tiedustelutuotteet sisältävät tiedusteluanalyysin keskeiset tulokset esiteltynä päätöksentekijää parhaiten tukevalla tavalla. Toisin kuin esimerkiksi akateemisessa tutkimuksessa, tiedustelutuotteissa asiakkaalle ei kerrota tiedon lähteitä tai käytettyjä analyysimenetelmiä. Päätöksentekijän oletetaan luottavan siihen, että lähteiden ja tiedon luotettavuus on arvoitu tiedusteluorganisaatiossa, ja että käytetyt menetelmät ovat asianmukaisia. Mikäli käytetyt tiedustelutiedon lähteet paljastuisivat tiedustelun kohteena olevalle organisaatiolle, tiedon saaminen niistä voisi loppua tai kohdeorganisaatio käyttää niitä harhauttavan tiedon syöttämiseen.

Kun tiedustelutuote on jaettu asiakkaalle, sen toivotaan lisäävän asiakkaan ymmärrystä tiedustelun kohteena olleesta ilmiöstä. Tiedustelutuotteen mahdollistaman ymmärryksen avulla päätöksentekijä kykenee arvioimaan tilannetta, ja tekemään toivottavasti oikeanlaisen päätöksen. Tiedustelun tuottama tieto vaikuttaa osaltaan siihen, että päätöksentekijä osaa valita oikean tavan toimia. Päätöksentekijä voi myös antaa palautteen tiedustelutuotteesta, sekä antaa tiedusteluorganisaatiolle uuden tietopyynnön.

Turvallisuusluokat

Tiedustelutuotteet ovat harvoin julkisia. Niiden sisältämän tiedon ja käytettyjen tiedustelulähteiden perusteella asiakirjalle voidaan määrätä jokin neljästä eri turvallisuusluokasta. Tiedustelutiedon lähteen ja itse tiedon suojaamisen lisäksi turvallisuusluokkaan vaikuttaa tiedon paljastumisen aiheuttama vahinko Suomen turvallisuudelle.

Erilaisia tiedusteluprosesseja

Tiedusteluprosessista on olemassa useita erilaisia versioita. Yksinkertaisimmillaan se sisältää neljä vaihetta, jossa käsittelyyn on sisällytetty niin datan prosessointi kuin informaation analyysi. Joissain versioissa prosessiin on otettu mukaan myös päätöksentekijän palaute tiedusteluorganisaatiolle.

Todellisuudessa tiedusteluprosessi etenee vain harvoin vaihe kerrallaan. Tiedustelutiedon keräys, analyysi ja tiedustelutuotteiden jakelu voi tapahtua samanaikaisesti saman tiedustelutehtävän aikana. Lisäksi tiedustelu­organisaatiossa voi olla käynnissä useita samanaikaisia, mutta eri vaiheessa olevia tiedusteluprosesseja. Tiedusteluprosessin eri vaiheet vaikuttavat toisiinsa jatkuvasti. Ajoittain prosessissa voidaan palata myös taaksepäin, esimerkiksi mikäli keräys ei ole tuottanut tarpeeksi tietoa analyysiä varten.

Eräissä tiedusteluprosessin kuvauksissa näitä eri vaiheiden liityntöjä ja takaisinkytkentöjä on pyritty kuvaamaan hyvinkin tarkasti. Lisäksi tiedusteluprosessit kuvaavat yleensä vain yhden tiedustelulajin toimintaa. Oikeassa alareunassa näkyvä versio tiedusteluprosessin kuvauksesta huomioi yksittäisten tiedustelulajien lisäksi eri tiedustelulajien tuottaman tiedon yhdistämisen.

Ehkä olennaista on muistaa, että jokainen kuvassa näkyvä tiedusteluprosessin versio kuvaa ihan oikein tiedustelun toimintaa, mutta mikään versio ei kuvaa sitä täsmällisesti. Viimekädessä prosessin sisällön määrittää tiedustelupalvelun organisointi sekä käytössä olevat tiedustelumenetelmät.

Tiedusteluprosessin ja päätöksentekoprosessi

Nyt voimmekin yhdistää näiden kahden aikaisemman luennon sisällön yhteen kuvaan. Tiedustelun tehtävänä on siis tuottaa tietoa vastustajasta ja toimintaympäristöstä päätöksenteon tueksi.

Tieto ja sen erilaiset jalostusasteet voidaan esittää tiedon kolmiona. Kun kolmio käännetään sivuttain, ja tarkastellaan miten tiedustelu kerää ja jalostaa tietoa, saadaan yksinkertaistettu kuvaus tiedusteluprosessista.

Tiedusteluprosessi ei ole tärkeä yksinään, vaan sen tehtävänä on tukea päätöksentekoa. Myös päätöksenteolla oma prosessinsa, josta oheisessa kuvassa on esillä yksinkertainen versio. Oman haasteensa päätöksentekijän tukemiselle aiheuttaa siten tiedusteluprosessin ja päätöksentekoprosessin yhteensovittaminen. Tiedustelun ja päätöksentekijän suhteen tulee olla siten riittävän tiivis, jotta tiedustelu ymmärtää päätöksentekijän tarpeet ja päätöksentekijä tiedustelun kyvyt tukea häntä.