On siis selvää, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet maailman ilmastoa, ja lämpeneminen jatkuu ainakin seuraavat vuosikymmenet. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja ihmisiin? Mitä eroa on tilanteella, jossa lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen verrattuna kolmen asteen lämpenemiseen? Entä jos päästöjä ei rajoiteta lainkaan, vaan ilmasto lämpenee neljä astetta?

YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuoden 2023 raportissa todetaan, että ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat jo selvästi nähtävillä.

  • Merenpinta on kohonnut 20 cm 1900-luvun alusta. Kohoamisen vauhti on kiihtynyt ja on nyt noin 4 mm vuodessa.
  • Lämpenemisen vaikutus näkyy myös äärisäiden, kuten lämpöaaltojen, rankkasateiden, kuivuusjaksojen ja myrskyjen yleistymisenä ja/tai voimistumisena. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten poikkeuksellisen kuivuus ja kuumuus, esiintyvät yhä useammin samanaikaisesti.
  • Ilmastonmuutoksen on havaittu olevan yhteydessä kuumuuteen liittyviin kuolemiin ja terveysongelmiin sekä veden, ruuan ja hyönteisten välityksellä tarttuviin tauteihin.
  • Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt ovat lisänneet siirtolaisuutta useilla mantereilla ja erityisesti pienissä trooppisissa saarivaltioissa.
  • Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt ovat aiheuttaneet ongelmia maatalouteen, kalastukseen ja vesiviljelyyn sekä vahingoittaneet ja tuhonneet asumuksia ja muuta infrastruktuuria.
  • Haitalliset vaikutukset osuvat erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Yli kolme miljardia ihmistä elää olosuhteissa, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaarat ovat erityisen korostuneet heikentäen muun muassa ruokaturvaa ja veden saatavuutta.
  • Ilmastonmuutos on vahingoittanut lukuisia ekosysteemejä ympäri maailmaa ja aiheuttanut satojen lajien paikallisia sukupuuttoja. Äärimmäisiin lämpötiloihin liittyvät ilmiöt ovat johtaneet lukuisiin eliöiden joukkokuolemiin. Herkät ekosysteemit muun muassa vuoristoissa ja arktisella alueella ovat muuttumassa peruuttamattosti.
  • Cunninghamin ja kumppaneiden vuoden 2024 tutkimuksen mukaan suurienergiset maasto- ja metsäpalot ovat yleistyneet ja voimistuneet selvästi 2000-luvulla. Ilmaston lämpenemisen aiheuttama metsien kuivuminen on lisännyt palojen voimakkuutta erityisesti lauhkean ja pohjoisen ilmastovyöhykkeen havumetsissä.

Ilmaston lämpeneminen tulee jatkumaan lähivuosikymmenet lähes kaikissa IPCC:n päästöskenaarioissa ja mallinnuksissa. Samalla Ilmastonmuutokseen liittyvät ilmiöt tulevat voimistumaan sitä enemmän, mitä vähemmän kasvihuonekaasujen päästöjä onnistutaan rajoittamaan. Seuraava IPCC:n raportin kuva näyttää, kuinka eriasteinen ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan lajikatoon, ihmisten terveyteen ja ruuantuotantoon eri puolilla maailmaa.

IPCC kuva AR6

 

“Syitä huoleen”

IPCC on raporteissaan tunnistanut viisi “syytä huoleen” (reasons for concern), jotka kuvastavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja riskejä ihmisille, talouksille ja ekosysteemeille eri aloilla ja alueilla. 

1. Erityislaatuiset ja vaarantuneet systeemit

eli ihmisten sosiokulttuuriset järjestelmät ja ekosysteemit, jotka ovat maantieteellisesti rajautuneet ja joilla on suuria määriä kotoperäisiä lajeja tai muita erityisiä ominaisuuksia. Esimerkkeinä koralliriutat, arktiset alueet ja niiden alkuperäiskansat, vuoristojäätiköt ja biologiselta monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaat alueet (biodiversity hotspots).

Tietyt ekosysteemit ja kulttuurit ovat jo vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi, ja vaarantuneiden systeemien määrä kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Riskit ovat erittäin suuria arktisella alueella, ja koralliriutoilla riskit ovat erittäin korkeat jo 1,5 asteen  lämpenemisellä. Maaeliöille, kuten kasveille ja puille, myös ilmastonmuutoksen nopeus on ongelma, sillä niiden kyky liikkua muuttuvien olosuhteiden mukana on rajallinen. Merien happamoituminen ja sen nopeus aiheuttaa myös ongelmia. Rannikkoseuduilla vaikeuksia tuottaa esimerkiksi merenpinnan nousu.

2. Äärimmäiset sääilmiöt

kuten lämpöjaksojen, rankkasateiden, kuivuuden ja niihin liittyvien maastopalojen, rannikkotulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat vaikutukset ja riskit ihmisten terveydelle, elinkeinoille, omaisuudelle sekä ekosysteemeille.

Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät riskit ovat jo alkaneet toteutua, ja ovat äärimmäisen korkeita kun lämpeneminen yltää 2 asteeseen. Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä suuremmiksi äärimmäisten sääilmiöiden riskit ja tuhot myös kasvavat. Ihmisyhteisöjen kyky varautua ja sopeutua äärisäihin vaikuttaa riskien suuruuteen: alueilla, joilla infrastruktuuri on heikkoa, riskit ovat suurimmat.

3. Vaikutusten jakautuminen

eli riskien ja vaikutusten epäsuhtainen kohdistuminen ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiina tai haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat yleensä kaikkialla suurimmat heikommassa asemassa oleville ihmisille ja ryhmille. Eri alueet kokevat jo ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja vaikutuksia, erityisesti maanviljelyyn liittyen. Ruokaturvaan, vesihuoltoon, kuivuuteen, lämpöaaltoihin ja rannikkotulviin liittyvät riskit ovat jakautuneet epätasaisesti ja ovat monilla alueilla kohonneet jo alle kahden asteen lämpenemisen seurauksena. 

4. Maailmanlaajuiset yhteisvaikutukset

eli maailmantalouden ongelmat, maailmanlaajuinen ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja häviäminen. 

Riski maailmanlaajuisten talouden ja ekosysteemien ongelmien ilmenemiseen on kohonnut jo 1–2 asteen lämpenemisessä. Laajamittainen biodiversiteetin heikkeneminen, josta taas seuraa luonnon säätelytoimintojen ja muiden luonnosta saatavien hyötyjen väheneminen, johtaa suuriin riskeihin lämpenemisen noustessa 1,5 ja 2,5 asteen välille. Maailmanlaajuiset taloudelliset vahingot kohoavat lämpenemisen jatkuessa. 

5. Suuret erityisen merkitykselliset tapahtumat (niin kutsutut keikahduspisteet)

eli suhteellisen suuret, äkilliset ja mahdollisesti peruuttamattomat ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset. Esimerkkejä ovat Grönlannin tai Etelämantereen jääpeitteiden hajoaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen ja arktisen ikiroudan sulaminen.

Nämä muutokset voivat käynnistää tapahtumien ketjureaktioita (kuin kaatuvat dominopalikat), joiden seurauksena ilmastonmuutos kiihtyy niin, ettei se ole enää hillittävissä minkäänlaisin ihmisen hallussa olevin keinoin. Keskilämpötilan noustessa tietyt fysikaaliset ja biologiset järjestelmät ovat vaarassa muuttua äkillisesti ja/tai peruuttamattomasti.

Jo nyt lämpimien vesien koralliriutat ja arktisen alueen ekosysteemit osoittavat merkkejä perustavanlaatuisista ja peruuttamattomista muutoksista. Riskit lisääntyvät erittäin nopeasti ilmaston lämmetessä ja ovat korkeat lämpenemisen ylittäessä 2 astetta – johtuen erityisesti mahdollisesta merenpinnan noususta jäätiköiden hävitessä.

Mikäli ilmaston lämpeneminen jää pysyvästi 1,5 ja 4 asteen välille, Grönlannin jääpeite tulee sulamaan reilun tuhannen vuoden kuluessa, mikä nostaisi merenpintaa seitsemän metriä. Ilmastonmuutoksen edetessä elinolosuhteet käyvät kestämättömiksi yhä suuremmalle joukolle ihmisiä, ja heidän on muutettava toisaalle. Muuttaminen on vaarallista monista syistä, mukaan lukien alttius äärimmäisille sääilmiöille erityisesti maissa, joissa yhteiskunnan rakenteet ja infrastruktuuri ovat heikkoja. Ilmastonmuutos voi myös lisätä väkivaltaisia konflikteja lisäämällä maahanmuuttoa, köyhyyttä ja taloudellisia kriisejä. 

Vaikka maapallon keskilämpötila saataisiin vakautettua, monet systeemit jatkavat muuttumistaan. Muuttuvat kasvillisuusvyöhykkeet, maaperän hiilivarastot, jääkentät, valtameren lämpötila ja vedenkorkeus kaikki muuttuvat hitaasti ja pitkäkestoisesti ja muutos jatkuu jopa satoja tai tuhansia vuosia sen jälkeen, kun maapallon keskilämpötila on vakiintunut.

Lisämateriaalia verkossa

Ilmastonmuutoksen rooliin äärimmäisissä sääilmiöissä voit tutustua täällä: https://www.worldweatherattribution.org/



Pohdittavaksi: Minkälaisia ajatuksia ilmastonmuutoksen vaikutusten jakautuminen maailmassa herättää?  Voit jakaa pohdintasi ja keskustella muiden kurssilaisten kanssa allaolevasta linkistä avautuvalla sivulla.

Jäikö tästä osiosta jotain mieleen, mitä haluaisit kommentoida? Vapaaehtoinen.

Viimeksi muutettu: lauantaina 24. elokuuta 2024, 11.42