1.3. Järjestelmien rajaamisesta

Kuten Planetaarisen hyvinvoinnin johdantokurssilla mainittiin, maapalloa kokonaisuutena voidaan pitää materian osalta suljettuna järjestelmänä, sillä tänne ei tule eikä täältä poistu merkittäviä määriä materiaa. Energian suhteen maapallo on avoin järjestelmä, sillä maahan tulee energiaa Auringosta ja energiaa poistuu avaruuteen lämpösäteilynä. 

Kuva. Maapallo + auringonvalo = maapallojärjestelmä. Data acquired July 16, 1969 Apollo 11. NASA.

Vaikka maapallo itsessään on suljettu järjestelmä, kaikki järjestelmät maapallolla ovat avoimia järjestelmiä. Luonnon järjestelmät, kuten kasvit ja eläimet, ja ihmisen järjestelmät, kuten kaupungit ja tuotantolaitokset, ottavat kaikki materiaa ja energiaa sisäänsä, käyttävät niitä omiin prosesseihinsa ja poistavat materiaa ja energiaa ulkopuolelleen. 

Kaikki järjestelmät maapallolla ovat myös toisistaan riippuvaisia tai ainakin vaikuttavat toisiinsa. Yksikään eliö ei voi tulla toimeen ilman lukuisaa joukkoa muita eliötä, jotka ylläpitävät elintärkeitä prosesseja, kuten yhteyttämistä ja hajottamista. Koska kaikki järjestelmät maapallolla vaikuttavat muihin järjestelmiin, ne ovat itse asiassa osia yhdessä suuressa maapallojärjestelmässä (Earth system).

Koska koko maapallojärjestelmä on kuitenkin aivan liian suuri ja monimutkainen hallittavaksi ja ymmärrettäväksi, käytännön toimissa järjestelmiä on pakko tarkastella rajatummin. Se, mikä tämä rajaus on, riippuu tilanteesta ja toimijasta. 

Yksittäinen kotitalous esimerkiksi suunnittelee hankintojaan ja tekemisiään omien tarpeidensa ja resurssiensa puitteissa. Vaikka kotitalouden toimintoja suunnitellessa ei ole mahdollista ymmärtää toiminnan kaikkia vaikutuksia kotitalouden ulkopuolelle, ne olisi silti syytä pitää mielessä. Mistä tulee kotitalouden käyttämä energia, ravinto ja muu materia, ja kuinka näiden asioiden tuotanto vaikuttaa muuhun maailmaan? Minne kotitalouden jätteet päätyvät, ja kuinka ne vaikuttavat ympäristöön?

Mikäli kotitalouden - tai minkä tahansa muun järjestelmän - toiminnassa unohdetaan, että järjestelmän toimilla on aina vaikutusta järjestelmän ulkopuolelle, joudutaan todennäköisesti kestävyysongelmiin. Mitä suuremman mittaluokan järjestelmästä on kyse, sitä varmemmin ongelmia syntyy. Kuten jo johdantokurssilla huomattiin, ihmiskunnan “suuret kehitysaskelet” - teollinen vallankumous ja tehomaatalouden kehitys - ovat johtaneet myös suuriin ongelmiin: ilmastonmuutokseen, vesistöjen pilaantumiseen ja hupeneviin pohjavesivarantoihin.

Järjestelmiä on siis välttämätöntä rajata jotenkin, jotta niitä voidaan ymmärtää ja niiden kanssa operoida. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että järjestelmän vaikutukset päättyvät järjestelmän rajaukseen tai että järjestelmän suunnittelijan ja käyttäjän vastuu järjestelmän vaikutuksista loppuu järjestelmän rajalle.

Jäikö tästä osiosta jotain mieleen, mitä haluaisit kommentoida?  Vapaaehtoinen.