Literature to section 2
2.1.
Abram, David (1996). The Spell of the Sensuous. Perception and Language in a More-than-Human World. New York: Pantheon Books.
Cronon, William (1995). Introduction: In search of nature. Teoksessa William Cronon (toim.) Uncommon Ground. Rethinking the Human Place in Nature. New York: W.W. Norton, 23–68.
Garrard, Gregg (2012). Ecocriticism. Oxford ja New York: Routledge.
Haila, Yrjö (2004). 'Erämaa’ ja luontoajattelun moniulotteisuus. Teoksessa Yrjö Haila & Ville Lähde (toim.) Luonnon politiikka. Tampere, Vastapaino, 171–204.
Hall, Stuart (1999). Identiteetti. Toim. ja suom. Mikko Lehtonen & Juha Herkman. Alkup. Identity, (1992). Tampere: Vastapaino.
Haraway, Donna (2003). The Companion Species Manifesto: Dogs, People, and Significant Otherness. Chicago: Prickly Paradigm Press.
Head, Lesley (2016). Hope and grief in the Anthropocene: re-conceptualising human-nature relations. Lontoo & New York: Routledge.
Kauppinen, Juha (2019). Monimuotoisuus. Helsinki: Siltala.
Kokinen, Kristiina (2020). Antroposkenen ekosysteemi: Pohjoinen metsä villin luonnon näyttämönä. Lähikuva – Audiovisuaalisen Kulttuurin Tieteellinen Julkaisu, 33(2), 25–41. https://doi.org/10.23994/lk.97383
Kotkavirta, Jussi (toim., 1996). Luonnon luonto: filosofisia kirjoituksia luonnon käsitteestä ja kokemisesta. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1–6.
Latour, Bruno (1993). We have never been modern. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Lehtonen, Mikko (2014). Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia. Tampere: Vastapaino.
McKibben, Bill (1989). End of Nature. New York: Anchor Books.
Molloy, Claire (2013). Nature Writes the Screenplays: Commercial Wildlife Films and Ecological Entertainment. Teoksessa Ecocinema Theory and Practice. Toim. Stephen Rust, Salma Monani ja Sean Cubitt. London: Routledge. 169–188.
Williams, Raymond (2004). Luontokäsitykset. Suom. Mikko Lehtonen (alkup. 1980). Teoksessa Luonnon politiikka. Toim. Yrjö Haila & Ville Lähde. Tampere: Vastapaino.
2.2.
Bate, Jonathan (1991). Romantic Ecology: Wordsworth and the Environmental Tradition. London: Routledge.
Chan, Kai MA, Rachelle K Gould ja Unai Pascual (2018). Editorial overview: Relational values: what are they, and what’s the fuss about? Current Opinion in Environmental Sustainability 2018, 35: 1–7. https://doi.org/10.1016/j.cosust.2018.11.003
Clark, Timothy (2011). The Cambridge Introduction to Literature and the Environment. Cambridge: Cambridge University Press.
Dawkins, Richard (1993). Geenin itsekkyys. Alkup. The Selfish Gene, 2. laitos 1989. Suomennos: Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House.
Driscoll, Catherine (2018). Sociobiology. Stanford Encyclopedia of Philosophy. https://plato.stanford.edu/entries/sociobiology/ (3.5.2022.)
Gosden, Christopher (1994). Social Being and Time. Oxford: Blackwell.
Haila, Yrjö (2004). ‘Erämaa’ ja luontoajattelun moniulotteisuus. Teoksessa Yrjö Haila & Ville Lähde (toim.): Luonnon politiikka. Tampere, Vastapaino, 171–204.
Jax, Kurt, Melania Calestani, Kai MA Chan, Uta Eser, Hans Keune, Barbara Muraca, Liz O’Brien, Thomas Potthast, Lieske Voget-Kleschin, Heidi Wittmer (2018). Caring for nature matters: a relational approach for understanding nature’s contributions to human well-being. Current Opinion in Environmental Sustainability, Volume 35, 2018, 22–29. https://doi.org/10.1016/j.cosust.2018.10.009
Lehtonen, Mikko (2014). Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia. Tampere: Vastapaino.
Lewontin, Richard (2000). The Triple Helix. Gene, Organism, and Environment. Cambridge, MA: Harvard University Press.
Lewontin, Richard, Steven Rose & Leon J. Kamin (1984). Not in Our Genes: Biology, Ideology and Human Nature. New York: Pantheon.
Niiniluoto, Ilkka (2015). Hyvän elämän filosofiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Williams, Raymond (1981). Culture. S.1.: Fontana Paperbacks.
Wilson, E. O. (1975). Sociobiology, Cambridge, MA: Belknap/Harvard University Press.
Ylikoski, Petri & Tomi Kokkonen (2009). Evoluutio ja ihmisluonto. Helsinki: Gaudeamus.
2.3.
Afeissa, Hicham-Stéphane (2017). Ecosophy: ‘How deep is your ecology?’. Teoksessa Aurélie Choné, Isabelle Hajek & Philippe Hamman (toim.) Rethinking nature: Challenging disciplinary boundaries. Lontoo: Routledge, 27–37.Berninger, Kati, Petri Tapio & Risto Willamo (1996). Ympäristönsuojelun perusteet. Helsinki: Gaudeamus.
Brady, Emily (2022). Global Climate Change and Aesthetics. Environmental Values 31(1),27–46.
Callicott, J. Baird (1994). The Land Aesthetic. Teoksessa Ecological Prospects: Scientific, Religious, and Aesthetic Perspectives. Toim. Cristopher Key Chapple. Albany: SUNY Press, 169–183.
Diaconu, Mădălina (2015). Longing for Clouds. Does Beautiful Weather Have To Be Fine? Contemporary Aesthetics 13. https://digitalcommons.risd.edu/liberalarts_contempaesthetics/vol13/iss1/16/(3.2.2015).
Hargrove, Eugene C. (1989). Foundations of Environmental Ethics. Englewood Cliffs: Prentice Hall.
Hollingsworth, C. (2001). Poetics of the hive: The insect metaphor in literature. Iowa City: University of Iowa Press.
Jarvis, Brooke (2019). Hyönteisten tuomiopäivä on koittanut. Käänt. Ville Lähde. niin & näin: filosofinen aikakauslehti 2/19, 16–27.
Kallio, Galina (2022). Viljelyn estetiikka uudistavan maa/talouden maisemissa. Teoksessa Mikkonen ym. (toim.): Ympäristömuutos ja estetiikka. 92–133.
Korpelainen, Noora-Helena (2021). Cultivating Aesthetic Sensibility for Sustainability. ESPES. The Slovak Journal of Aesthetics 10(2), 165–182.
Laakkonen, Simo & Vuorisalo, Timo (2012). Ympäristöongelman käsitteen historiaa. Teoksessa Karoliina Lummaa, Timo Vuorisalo & Mia Rönkä (toim.): Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus. 121–129.
Lehtinen, Sanna (2021). Aesthetic Sustainability. Teoksessa Situating Sustainability: A Handbook of Contexts and Concepts. Toim. C. Parker Krieg & Reetta Toivanen. Helsinki: Helsinki University Press, 255–268.
Lindberg, Susanna (2020). Ympäristön ja ilmaston käsitteet mannermaisessa filosofiassa. Teoksessa Ilmastonmuutos ja filosofia. Toim. Simo Kyllönen & Markku Oksanen. Helsinki: Gaudeamus, 236–256.
Loftis, J. Robert (2003). Three Problems for the Aesthetic Foundations of Environmental Ethics. Philosophy in the Contemporary World 10(2), 41–50.
Lummaa, Karoliina (2010). Poliittinen siivekäs: Lintujen konkreettisuus suomalaisessa 1970-luvun ympäristörunoudessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Morris, B. (2004). Insects and Human Life. London: Routledge.
Lummaa, Karoliina, Timo Vuorisalo & Mia Rönkä (2012). Ympäristötutkimus - monta tiedettä, monta monitieteisyyttä. Teoksessa Karoliina Lummaa, Timo Vuorisalo & Mia Rönkä (toim.): Monitieteinen ympäristötutkimus. Helsinki: Gaudeamus. 15–23.
Lyytimäki, Jari (2006). Unohdetut ympäristöongelmat. Helsinki: Gaudeamus.
Merleau-Ponty, Maurice (1995/2003). Nature: Course Notes from the Collège de France. Luennot vuosilta 1957–1958. Käänt. Robert Vallier. Evanston: Northwestern University Press. (Alkuteos: La Nature: Notes, cours du Collège de France, 1995.)
Mikkonen, Jukka, Lehtinen, Sanna, Kortekallio, Kaisa ja Korpelainen, Noora-Helena (2022). Johdanto. Teoksessa Mikkonen ym. (toim.): Ympäristömuutos ja estetiikka. 5–17.
Naukkarinen, Ossi (2011). Aesthetic Footprint. Aesthetic Pathways 2/1, 98–111.
Oksanen, Markku (2012). Ympäristöetiikan perusteet. Luonne, historia ja käsitteet. Helsinki: Gaudeamus.
Pollan, Michael (1991). Second Nature: A Gardener's Education. New York: Atlantic Monthly Press.
Rolston, Holmes III (2002). From Beauty to Duty: Aesthetics of Nature and Environmental Ethics. Teoksessa Environment and the Arts: Perspectives on Environmental Aesthetics. Toim. Arnold Berleant. Aldershot: Ashgate, 127–141.
Saito, Yuriko (2018). Consumer Aesthetics and Environmental Ethics: Problems and Possibilities. The Journal of Aesthetics and Art Criticism 76(4), 429–439.
Sleigh, C. (2006). Inside out: The unsettling nature of insects. Teoksessa Eric. C. Brown (toim.) Insect Poetics. Minneapolis: University of Minnesota Press, 281–297.
Warner, M. (2004). Fantastic Metamorphoses, Other Worlds: Ways of Telling the Self. Oxford: Oxford University Press.
2.4.
Aaltola, E. (2013). Johdanto: Ihminen, eläin vai molemmat? Teoksessa Elisa Aaltola (toim.) Johdatus eläinfilosofiaan. Helsinki: Gaudeamus, 9–27.
Aaltola, E. & S. Keto (2015). Johdanto: Toislajisena ihmisen maailmassa. Teoksessa Elisa Aaltola ja Sami Keto (toim.) Eläimet yhteiskunnassa. Helsinki: Into, 7–13.
Bugnyar T. (2011). Knower-guesser differentiation in ravens: others’ viewpoints matter. Proceedings of the Royal Society B – Biological Sciences 278: 634–640.
Derrida, J. (2019). Eläin joka siis olen (L'animal que donc je suis, 2006). Suom. Anna Tuomikoski. Helsinki: Tutkijaliitto.
Franklin, Julian H. (2005). Animal Rights and Moral Philosophy. New York : Columbia University Press.
Herman, L. M., Uyeyama, R. K., Pack A. A. (2008). Bottlenose dolphins understand relationships between concepts. Behavioral and Brain Sciences 31: 139–140.
Kainulainen, Pauliina (2009). Johdanto: Ihmistieteiden anti eläintutkimukselle. Teoksessa Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa (toim.) Ihmisten eläinkirja. Muuttuva eläinkulttuuri. Helsinki: Palmenia, 11–18.
Kaski, Liisa (2013). Ihmisen ja eläimen suhteesta varhaisessa kreikkalaisessa ajattelussa. ELORE, vol. 20, 1/2013, 128–148. http://www.elore.fi/arkisto/1_13/kaski.pdf
Laitila, T. (2009). Mies juotti koiraa ja sai syntinsä anteeksi: Ihmisen ja eläimen suhde islamissa. Teoksessa Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa (toim.) Ihmisten eläinkirja. Muuttuva eläinkulttuuri. Helsinki: Palmenia, 55–72.
Masso, I. A. (2005). YKSILÖLLISYYS, IDENTITEETTI JA OIKEUDET. Feminismin suhde poliittiseen liberalistiseen humanismiin. Teoksessa Johanna Oksala & Laura Werner (toim.) Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus. E-kirja.
McDermott, J. P. (1989). Animals and humans in early Buddhism. Indo-Iranian Journal 32(4): 269-280. https://www.jstor.org/stable/pdf/24654709.pdf
Pallasmaa, J. (2009). Eläinmaailman mestariarkkitehdit. Teoksessa Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa (toim.) Ihmisten eläinkirja. Muuttuva eläinkulttuuri. Helsinki: Palmenia, 200–219.
Perri, A. R., Feuerborn, T. R., Frantz, L. A., Larson, G., Malhi, R. S., Meltzer, D. J., & Witt, K. E. (2021). Dog domestication and the dual dispersal of people and dogs into the Americas. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(6).
PLUTARKHOS (2004). Lihansyönnistä/Om att äta kött. Κääntäneet Tua Korhonen, Antti J. Niemi ja Pia Åberg. Helsinki: Summa
Telkänranta, Helena (2015). Millaista on olla eläin? Helsinki: SKS.
Tieteen termipankki 14.1.2022: Filosofia:animismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:animismi.)
Vilkka, L. (2009). Eläinten oikeudet. Teoksessa Teoksessa Pauliina Kainulainen & Yrjö Sepänmaa (toim.) Ihmisten eläinkirja. Muuttuva eläinkulttuuri. Helsinki: Palmenia, 21–36.
Wolfe, C. (2003a). Animal Rites: American Culture, the Discourse of Species, and Posthumanist Theory. Chicago: University of Chicago Press.
Wolfe, C. (2003b). Introduction. Teoksessa Cary Wolfe (toim.) Zoontologies: The Question of the Animal. Minneapolis & London: University of Minnesota Press, ix-xxiii.
2.5.
Haraway, Donna J. (2016). Staying with the Trouble. Making Kin in the Chthulucene. Durham: Duke University Press.Lehtonen, Mikko (2014). Maa-ilma. Materialistisen kulttuuriteorian lähtökohtia. Tampere: Vastapaino.
Myers, Natasha (2019). From Edenic Apocalypse to Gardens Against Eden: Plants and People in and after the Anthropocene. Teoksessa Infrastructure, Environment, and Life in the Anthropocene, toim. Kregg Hetherington, Duke University Press: 115–148.
Nagel, Thomas (1974). What is it like to be a bat? Philosophical Review 83 (October): 435–50.
Pelttari, Mikko (2021). Lämpenevä Maa – ilmastolukutaidon käsikirja. Helsinki: Vastapaino.
Toivanen, Tero & Pelttari, Mikko (2017). Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia, Tiede & edistys 1/2017.
Tsing, Anna Lowenhaupt (2015). The Mushroom at the End of the World. On the Possibility of Life in Capitalist Ruins. Princeton: Princeton University Press.