1.5. Ilmastonmuutos ja hyvinvointi


Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja ihmisiin?


On siis selvää, että ihmisen aiheuttamat kasvihuonepäästöt ovat jo muuttaneet maailman ilmastoa, ja lämpeneminen jatkuu ainakin seuraavat vuosikymmenet. Mitkä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja ihmisiin? Mitä eroa on tilanteella, jossa lämpeneminen rajoitetaan alle kahteen asteeseen verrattuna kolmen asteen lämpenemiseen? Entä jos päästöjä ei rajoiteta lainkaan, vaan ilmasto lämpenee neljä astetta?

Parina viime vuonna olemme saaneet kuulla (ja kokea) ennätysmäisistä hellejaksoista, viimeisimpänä 2021 kesällä, jolloin äärimmäinen kuumuus tappoi satoja ihmisiä Pohjois-Amerikassa. Korkeiden lämpötilojen ja kuivuuden seurauksena maasto- ja metsäpalot ovat yleistyneet ja voimistuneet. Kahtena viime vuonna ennätykselliset palot ovat raivonneet Australiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa tuhoten kyliä ja kaupunkeja ja tappaen miljoonia eläimiä. Kuivuus vaikeuttaa myös vedensaantia Kaliforniassa ja Välimeren alueella. Lisäksi myrskyt ja tulvat ovat yleistyneet ja voimistuneet. Kesällä 2021 tulvat tappoivat satoja ihmisiä Kiinassa ja Keski-Euroopassa. Sään ääri-ilmiöt tulevat jatkumaan ja pahenemaan ilmaston lämpenemisen myötä.

“Syitä huoleen”

YK:n hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on raporteissaan tunnistanut viisi “syytä huoleen” (reasons for concern), jotka kuvastavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja riskejä ihmisille, talouksille ja ekosysteemeille eri aloilla ja alueilla. 

1. Erityislaatuiset ja vaarantuneet systeemit

 eli ihmisten sosiokulttuuriset järjestelmät ja ekosysteemit, jotka ovat maantieteellisesti rajautuneet ja joilla on suuria määriä kotoperäisiä lajeja tai muita erityisiä ominaisuuksia. Esimerkkeinä koralliriutat, arktiset alueet ja niiden alkuperäiskansat, vuoristojäätiköt ja biologiselta monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaat alueet (biodiversity hotspots).

Tietyt ekosysteemit ja kulttuurit ovat jo vaarassa ilmastonmuutoksen vuoksi, ja vaarantuneiden systeemien määrä kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Riskit ovat erittäin suuria arktisella alueella, ja koralliriutoilla riskit korostuvat jo alle kahden asteen lämpenemisellä. Maaeliöille, kuten kasveille ja puille, myös ilmastonmuutoksen nopeus on ongelma, sillä niiden kyky liikkua muuttuvien olosuhteiden mukana on rajallinen. Merien happamoituminen ja sen nopeus aiheuttaa myös ongelmia. Rannikkoseuduilla vaikeuksia tuottaa esimerkiksi merenpinnan nousu.

2. Äärimmäiset sääilmiöt 

kuten lämpöjaksojen, rankkasateiden, kuivuuden ja niihin liittyvien maastopalojen, rannikkotulvien ja muiden äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat vaikutukset ja riskit ihmisten terveydelle, elinkeinoille, omaisuudelle sekä ekosysteemeille.

Äärimmäisiin sääilmiöihin liittyvät riskit ovat jo kohonneita (ja IPCC raporttien julkaisemisen jälkeen olemme jo todistaneet näiden riskien toteutumista). Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä suuremmiksi äärimmäisten sääilmiöiden riskit ja tuhot myös kasvavat. Ihmisyhteisöjen kyky varautua ja sopeutua äärisäihin vaikuttaa riskien suuruuteen: alueilla, joilla infrastruktuuri on heikkoa, riskit ovat suurimmat.

3. Vaikutusten jakautuminen

eli riskien ja vaikutusten epäsuhtainen kohdistuminen ryhmiin, jotka ovat erityisen alttiina tai haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille. 

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ovat yleensä kaikkialla suurimmat heikommassa asemassa oleville ihmisille ja ryhmille. Eri alueet kokevat jo ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja vaikutuksia, erityisesti maanviljelyyn liittyen. Ruokaturvaan, vesihuoltoon, kuivuuteen, lämpöaaltoihin ja rannikkotulviin liittyvät riskit ovat jakautuneet epätasaisesti ja ovat monilla alueilla kohonneet jo alle kahden asteen lämpenemisen seurauksena. 

4. Maailmanlaajuiset yhteisvaikutukset

eli maailmantalouden ongelmat, maailmanlaajuinen ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja häviäminen. 

Riski maailmanlaajuisten talouden ja ekosysteemien ongelmien ilmenemiseen on kohonnut jo 1–2 asteen lämpenemisessä. Laajamittainen biodiversiteetin heikkeneminen, josta taas seuraa luonnon säätelytoimintojen ja muiden luonnosta saatavien hyötyjen väheneminen, johtaa suuriin riskeihin lämpenemisen noustessa 1,5 ja 2,5 asteen välille. Maailmanlaajuiset taloudelliset vahingot kohoavat lämpenemisen jatkuessa. 

5. Suuret erityisen merkitykselliset tapahtumat (niin kutsutut keikahduspisteet)

eli suhteellisen suuret, äkilliset ja mahdollisesti peruuttamattomat ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset. Esimerkkejä ovat Grönlannin tai Etelämantereen jääpeitteiden hajoaminen, Amazonin sademetsän kuivuminen ja arktisen ikiroudan sulaminen.

Nämä muutokset voivat käynnistää tapahtumien ketjureaktioita (kuin kaatuvat dominopalikat), joiden seurauksena ilmastonmuutos kiihtyy niin, ettei se ole enää hillittävissä minkäänlaisin inhimillisin keinoin. Keskilämpötilan noustessa tietyt fysikaaliset ja biologiset järjestelmät ovat vaarassa muuttua äkillisesti ja/tai peruuttamattomasti.

Jo nyt lämpimien vesien koralliriutat ja arktisen alueen ekosysteemit osoittavat merkkejä perustavanlaatuisista ja peruuttamattomista muutoksista. Riskit lisääntyvät erittäin nopeasti ilmaston lämmetessä ja ovat korkeat lämpenemisen ylittäessä 2,5 astetta – johtuen erityisesti mahdollisesta merenpinnan noususta jäätiköiden hävitessä.

Mikäli ilmaston lämpeneminen jää pysyvästi 1,5 ja 4 asteen välille, Grönlannin jääpeite tulee sulamaan reilun tuhannen vuoden kuluessa, mikä nostaisi merenpintaa seitsemän metriä. Ilmastonmuutoksen edetessä elinolosuhteet käyvät kestämättömiksi yhä suuremmalle joukolle ihmisiä, ja heidän on muutettava toisaalle. Muuttaminen on vaarallista monista syistä, mukaan lukien alttius äärimmäisille sääilmiöille erityisesti maissa, joissa yhteiskunnan rakenteet ja infrastruktuuri ovat heikkoja. Ilmastonmuutos voi myös lisätä väkivaltaisia konflikteja lisäämällä maahanmuuttoa, köyhyyttä ja taloudellisia kriisejä. 

Vaikka maapallon keskilämpötila saataisiin vakautettua, monet systeemit jatkavat muuttumistaan. Muuttuvat kasvillisuusvyöhykkeet, maaperän hiilivarastot, jääkentät, valtameren lämpötila ja vedenkorkeus kaikki muuttuvat hitaasti ja pitkäkestoisesti ja muutos jatkuu jopa satoja tai tuhansia vuosia sen jälkeen, kun maapallon keskilämpötila on vakiintunut.


Jäikö tästä osiosta jotain mieleen, mitä haluaisit kommentoida? Vapaaehtoinen.

Last modified: Wednesday, 28 June 2023, 2:43 PM