1.3. Luonto ja ihmisen hyvinvointi

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien heikkeneminen ilmiselvästi vahingoittavat eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, mutta ne uhkaavat yhä enemmän myös ihmisen hyvinvointia. IPBES (2019) jaottelee raportissaan ihmisten saamat hyödyt luonnosta ja ekosysteemeistä karkeasti neljään päätyyppiin: ekologisten prosessien säätelyyn, luonnosta saataviin materiaaleihin ja muihin aineellisiin hyödykkeisiin, ihmisten henkiseen ja kulttuuriseen hyvinvointiin liittyviin hyötyihin sekä vielä tunnistamattomiin tulevaisuuden hyötyihin.

Ekologisten prosessien säätely

Ihmisen olemassaolo ja hyvinvointi ovat lopulta täysin riippuvaisia luonnon ekosysteemeistä. Ilman terveitä ja toimivia ekosysteemejä meillä ei ole juomakelpoista vettä, viljavaa maata tai puhdasta ilmaa hengittää. Ekosysteemit säätelevät ilmastoa, veden virtauksia, sadantaa sekä aineiden kiertoa hajotustoiminnan kautta: siis olosuhteita, joista ruuantuotantomme on riippuvainen. Kolme neljännestä ihmisen käyttämistä viljelykasveista, mukaan lukien hedelmät, kasvikset, kahvi ja kaakao, tarvitsevat luontaisia pölyttäjiä tuottaakseen satoa. Lisäksi tuhoeläinten luontaiset saalistajat ja loiset ovat tärkeitä satojen onnistumiselle. Näitä ekosysteemien tuottamia säätelypalveluja on käytännössä mahdotonta korvata teknologialla, ja niiden suojelu ja ylläpito on siten ensiarvoisen tärkeää ihmisen hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa.

Myös kaikki jätteemme päätyvät lopulta luontoon. Jätevedet lasketaan (puhdistettuina tai puhdistamattomina) jokiin, järviin ja meriin. Fossiilisten energialähteiden käytöstä peräisin oleva hiilidioksidi sitoutuu kasvaviin kasveihin ja liukenee valtameriin. Luonnon kyky hajottaa ja sitoa ihmistoiminnan jätteitä on kuitenkin rajallinen. On tuskallisen selvää, että kasvihuonekaasujen päästöt ja monien muiden jätteiden määrät ylittävät selvästi rajat, joiden puitteissa luonto voi käsitellä ne vaarattomiksi. Jotkut ihmistoiminnan jätteet, kuten muovit, eivät edes hajoa biologisissa prosesseissa, joten ne kertyvät luontoon ja haittaavat eliöitä ja ekosysteemien toimintaa satoja vuosia.

Luonnon säätelytoiminnot ovat heikentyneet jatkuvasti viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana maankäytön tehostumisen ja ekosysteemien tuhoamisen myötä. Maaperän orgaanisen hiilen määrä on vähentynyt, ja pölyttäjähyönteisten lajisto on köyhtynyt, mikä osoittaa, että tehostuneilla viljelymenetelmillä aikaan saatu tuotannon kasvu ei useinkaan ole kestävällä pohjalla. Maailmanlaajuisesti maaperän köyhtyminen on jo vähentänyt satoja 23 prosentilla viljelykelpoisista alueista, ja pölyttäjähyönteisten väheneminen uhkaa satoja, joiden yhteenlaskettu arvo lasketaan sadoissa miljardeissa euroissa. 

Luonnon säätelytoimintoihin luetaan myös rannikkoseutujen metsien ja muiden luontotyyppien sekä koralliriuttojen tarjoama suoja myrskyiltä ja tulvilta. Luonnollista suojaa tarjoavien ekosysteemien väheneminen lisää satojen miljoonien rannikkoseutujen asukkaiden riskiä henkilö- ja omaisuusvahingoille. Myös jokien tulviminen aiheuttaa henkilö- ja omaisuusvahinkoja, joiden riski kasvaa ilmastonmuutoksen ja vettä pidättävien ekosysteemien, kuten kosteikkojen ja metsien, raivaamisen myötä.

Materiaalit ja muut hyödykkeet

Kaikki ihmisten ja tuotantoeläinten syömä ravinto on peräisin luonnosta, kuten ovat myös monet muut, esimerkiksi vaatetukseen ja rakentamiseen käytetyt, materiaalit. Myös lääkkeistä suuri osa on peräisin luonnosta, ja yli puolet maailman ihmisistä turvautuu pääasiassa luonnonlääkintään. Luonnosta kerätty polttopuu on pääasiallinen energianlähde yli kahdelle miljardille ihmiselle. Viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana luonnosta otettujen resurssien (viljelty ruoka, kalansaaliit, puumateriaali jne) määrä on kasvanut, mutta esimerkiksi kalansaaliit ovat jo kääntyneet laskuun ylikalastuksen vuoksi, ja maaperän huonontuminen vähentää satoja laajoilla alueilla.

Luonnon hyödyt henkiselle ja kulttuuriselle hyvinvoinnille

Luonnosta saatavat aineettomat hyödyt henkiselle ja kulttuuriselle hyvinvoinnille liittyvät muun muassa virkistymiseen, esteettisiin elämyksiin, kulttuuriseen identiteettiin sekä ymmärrykseen luonnon toiminnasta ja hyödyntämisestä.

Tutkimusten mukaan luontokokemukset ja luonnon kanssa kosketuksissa oleminen tukevat ihmisen henkistä ja ruumiillista terveyttä. Luonnossa oleskelu ja liikkuminen alentaa mitattavasti verenpainetta ja vähentää stressiä. Luonnon kauneudesta nauttiminen voi tuoda ihmisen elämään merkityksellisyyden kokemuksia. Tämä näyttäytyy ehkä selkeimmin taiteessa: luonto on aina inspiroinut taidetta, ja taiteen tekeminen sekä taiteesta nauttiminen voivat tuoda merkityksellisyyttä elämään ja siten lisätä inhimillistä hyvinvointia. Luonnon kauneudesta nauttiminen voi kuitenkin myös kasvattaa halua suojella luontoa, joten se voi vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin. (Tästä on kirjoittanut muun muassa Thiele, 2013, Sustainability-teoksessaan.)

Kaupungeissa luontoyhteyden ylläpito vaikeutuu, ja lähivirkistysalueiden suunnittelu ja säilyttäminen onkin erityisen tärkeää. Maailmanlaajuisesti luonnon merkitys ihmisille tiedostetaan aiempaa paremmin. Uusia suojelu- ja virkistysalueita perustetaan ja ihmisten käynnit niissä lisääntyvät. Suojelualueiden perustaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa myös konflikteja alkuperäisväestöjen ja paikallisten asukkaiden kanssa, mikäli heidän näkökohtiaan ei oteta asianmukaisesti huomioon. 

Ihmisten kulttuurinen identiteetti – kuten kokemukset kuulumisesta tiettyyn kulttuuriin ja sen perinteisiin – sekä kokemus elämän merkityksellisyydestä ovat usein vahvasti sidoksissa tiettyihin paikkoihin, niiden luontoon ja perinteisiin elinkeinoihin. Luonnon moninaisuuden säilyttäminen on siis tärkeää myös rikkaan kulttuuriperinnön, kuten perinteisten tapakulttuurien, säilyttämiseksi. Lisääntyvä globalisaatio, kaupungistuminen ja ympäristössä tapahtuvat muutokset hajottavat näitä identiteetin perusrakenteita ja voivat aiheuttaa henkistä pahoinvointia ja epävarmuutta.  Ymmärrys luonnon merkityksestä ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille voi parhaimmillaan johtaa parempaan luonnosta huolehtimiseen, jolloin sekä luonnon että ihmisen hyvinvointi paranevat.

Mahdollisuudet tulevaisuuden hyötyihin

Monimuotoinen luonto tarkoittaa myös monia erilaisia mahdollisuuksia löytää uusia lääkkeitä, materiaaleja ja ravintokasveja. Ympäristön ja ilmaston muuttuessa tarve uusille ratkaisuille epäilemättä lisääntyy. Kun hävitämme luonnon monimuotoisuutta ja ajamme lajeja sukupuuttoon, tuhoamme mahdollisia hyvinvoinnin resursseja nykyisiltä ja tulevilta sukupolvilta lopullisesti.

Luonnon heikentymisen taustalla olevat syyt

Kun kerran tiedämme, miten tärkeitä luonto ja toimivat ekosysteemit ovat ihmisen elämän edellytyksille ja hyvinvoinnille, kuinka on mahdollista, että olemme päästäneet ne niin huonoon kuntoon? Syitä on tietysti monia, mutta tärkein on varmaankin se, että kun luontoa hyödynnetään yhdellä tavalla erityisen tehokkaasti, niin se usein heikentää luonnosta saatavia muita hyötyjä. Vastaavasti luonnon tehokkaasta hyödyntämisestä saadut välittömät hyödyt usein vähentävät näitä hyötyjä tulevaisuudessa.

Esimerkiksi tehomaatalous, teollinen kalastus tai metsien uudistumisen vaarantavat metsänhakkuut tuottavat arvokkaita hyödykkeitä ja taloudellista kasvua lyhyellä aikavälillä. Pidemmällä aikavälillä luonnon liian tehokas hyödyntäminen kuitenkin johtaa tuottojen pienenemiseen, kun maaperä köyhtyy, kalakannat romahtavat tai metsää ei enää ole. Teollisen mittakaavan luonnon hyödyntäminen usein heikentää luonnon kykyä säädellä ekologisia prosesseja (esimerkiksi vesien puhdistusta tai ilmaston säätelyä), mutta myös ihmisten mahdollisuuksia virkistäytyä luonnossa ja saada siitä merkityksellisyyden kokemuksia - puhumattakaan heikentämisen vaikutuksista muiden lajien kärsimykseen ja mahdollisiin sukupuuttoihin.

Lyhyen aikavälin taloudellisten hyötyjen painottaminen kestävämpien luonnon hyödyntämisen tapojen sijaan on seurausta moninaisista kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan liittyvistä tekijöistä. Esimerkiksi suurten yhtiöiden tai valtiollisten toimijoiden mahdollisuudet toteuttaa suunnitelmiaan ovat tyypillisesti paremmat kuin tavallisten ihmisten, joilla ei välttämättä ole vahvoja laillisia oikeuksia maahan tai kalakantoihin. Nopeaa taloudellista voittoa tavoittelevan toiminnan laajentaminen on usein suurempien toimijoiden etujen mukaista, kun taas paikalliset ihmiset ja luonto kärsivät toiminnasta aiheutuneet haitat nyt ja tulevaisuudessa.

Maailmanlaajuinen kaupankäynti on eriyttänyt kulutuksen ja tuotannon maantieteellisesti siten, että ruokaa ja muita resursseja tuodaan köyhemmistä maista vauraampiin maihin. Koska vauraissa maissa kulutetaan ulkomailla tuotettuja hyödykkeitä, paine oman maan luonnon hyödyntämiseen vähenee. Köyhemmissä maissa, joissa ruokaa ja muita resursseja tuotetaan vientiin, paine luontoa kohtaan kuitenkin kasvaa jyrkästi samalla, kun maan omalla väestöllä saattaa olla hankaluuksia tyydyttää perustarpeitaan. Paikallisen väestön syrjäyttäminen sekä luonnonvarojen käytön kustannusten ja hyötyjen epätasa-arvoinen jakautuminen voivat myös lisätä konflikteja ja epävakautta.

Ympäristöhaittoja aiheuttavia toimintoja kalastuksessa, maataloudessa, vesiviljelyssä, lihantuotannossa, metsä- ja kaivosteollisuudessa sekä energiantuotannossa kuitenkin tuetaan erilaisilla suorilla ja epäsuorilla tuilla, muun muassa verohelpotuksilla ja kaupan rajoituksilla, joiden tarkoituksena on tuotannon ylläpitäminen ja kasvattaminen. Nämä ympäristölle haitalliset tuet ovat osaltaan syynä metsien hävitykseen, ylikalastukseen ja makean veden liikakäyttöön maailmassa.

Muutos kohti luonnon kestävää hyödyntämistä on mahdollista, jos ekosysteemien monet eri toiminnot ja hyödyt otetaan huomioon taloudellisissa kannusteissa. Ympäristölle haitallisten tukien poistaminen ja taloudellisten kannustimien luominen luonnon tilaa parantaviin toimiin ovat oleellisia toimia, kun pyritään kohti kestävämpiä toimintatapoja. On kuitenkin odotettavissa, että ne henkilöt, yhtiöt ja organisaatiot, jotka hyötyvät olemassa olevista tuista ja muista eduista, tulevat vastustamaan muutoksia näissä järjestelmissä.


Jäikö tästä osiosta jotain mieleen, mitä haluaisit kommentoida? Vapaaehtoinen.

Last modified: Wednesday, 28 June 2023, 2:43 PM