5.5 Tekoäly ja kyberturvallisuus
Kuuntele tämä osuus
Tekoälyn käytön rooli kybertoimintaympäristössä kasvaa nopeasti. Koneoppimisen kyvyt ja suuret tietokannat voivat auttaa uhkien ja haavoittuvuuksien havaitsemisessa erittäin tehokkaasti. Tekoäly ja erilaiset koneoppimismallit voivat parantaa organisaatioiden kyberturvallisuuden valvontaa, mutta tekoäly voi myös mahdollistaa uusia tapoja toteuttaa hyökkäyksiä.
Tekoälyn käyttäminen kyberturvallisuudessa voi myös johtaa turvallisuuden kannalta vaarallisiin tilanteisiin. Tekoälyn hyödyntäminen hyökkäysmenetelmänä on kehittynyt nopeasti yleisten tekoälyvalmiuksien kehittymisen mukana. Useita tapauksia on raportoitu, ja inhimillisten tekojen simuloinnista on tullut entistä helpommin toteutettavissa olevaa viime vuosina.
Haitallinen tekoäly voi rakentaa roskapostiviestejä tai -sähköposteja ja luoda URL-osoitteita, jotka näyttävät aidoilta, mutta ovat todellisuudessa haittaohjelmien URL-osoitteita. Toisaalta käyttäjien manipulaatiota hyödyntävissä (Social Engineering) hyökkäyksissä tekoälyä käytetään ponnahduslautana kehittyneisiin kyberhyökkäyksiin etsimällä sopivia uhreja, joihin tekoälyn luomat haamuviestit voidaan kohdistaa. Tekoälyn etu nimenomaan tällaisissa hyökkäyksissä on kyky mahdollistaa joukkohyökkäykset tietojen kalastelun avulla. Esimerkiksi tekoälyn luomat kalasteluviestit kohdekielellä luovat vakuuttavia hyökkäysvektoreita. Tekoälyllä luoduilla Deepfake -videoilla voidaan tehdä erittäin uskottavia huijauksia ja samoin ääniä matkivien tekoälytyökalujen avulla hakkerit voivat ohittaa äänentunnistusjärjestelmiä tai huijata perheenjäseniä lähettämään rahaa.
Nykypäivän nopeasti kehittyvässä digitaalisessa ympäristössä verkkorikolliset mukautuvat jatkuvasti ja kehittävät hyökkäysstrategioitaan, keskittyen erityisesti käyttämään apunaan tekoälypohjaisia tekniikoita ja työkaluja. Nämä työkalut auttavat heitä esimerkiksi salasanojen murtamisessa, kalasteluhyökkäyksissä ja suojattuihin järjestelmiin tunkeutumisessa.
Kybermaailman huijaukset muuttuvat jatkuvasti, ja tekoälyn hyödyntäminen nopeuttaa tätä prosessia. Annetaan Osku Väänäsen ja Anu Laitilan kertoa lisää:
Ensisijaisia kohteita ovat mm. henkilötiedot sekä organisaatioiden hallussa olevat arkaluontoiset tiedot ja yksityishenkilöiden hallussa olevat resurssit, kuten käyttäjätunnukset, URL-osoitteet, salasanat ja kriittiset järjestelmät. Tämä korostaa tekoälyn ristiriitaista käyttöä kyberturvallisuudessa: Samalla kun se tarjoaa tehokkaita työkaluja suojautumiseen, puolustukseen ja uhkien torjumiseen, niin se myös luo uusia riskejä ja uhkia.
Kuunnellaan Anu Laitilan esimerkkejä, mihin tekoälyä voidaan käyttää kyberpuolustuksen näkökulmasta.