Kuuntele tämä osuus

Suomen digitalisaation historia on siis pitkä – ensimmäisen tietokoneen hankinnasta on jo yli 60 vuotta, ja verkottuminen on alkanut lähes 50 vuotta sitten. Se digitaalinen tietoyhteiskunta, jossa nyt elämme, on tulosta vuosikymmenien kehityksestä ja monien toimijoiden yhteistyöstä. Siksi suomalaisen yhteiskunnan digitalisointiin liittyy myös haasteita: se on vaikeasti hallittavaa, peruuttamatonta ja globaalia.

Digitaalisen yhteiskuntamme vaikea hallittavuus johtuu siitä, että käytössämme olevat järjestelmät ovat erittäin monimutkaisia, niitä on kehitetty useassa eri vaiheessa pitkän ajan kuluessa ja kehittäjiä on ollut paljon. Järjestelmien välillä on myös paljon erilaisia liitoksia, joista kaikki eivät välttämättä ole edes tiedossamme. Vaikeasta hallittavuudesta seuraa mm. se, että jossain yksittäisessä järjestelmässä esiintyvä häiriö voi eskaloitua muihin järjestelmiin ja hyvinkin laajalle.

Suomessa on herätty 2020-luvulla globaalin digitalisaation vaikutuksiin ja digitaaliseen itsenäisyyteen. Tämä tarkoittaa, että monet Suomessa käytettävät kriittiset palvelut, kuten pilvipalvelut, maksujärjestelmät sekä käyttöjärjestelmät, ovat osittain tai suurelta osin kansainvälisten toimijoiden varassa. Tämä puolestaan tarkoittaa, että maailmalla tapahtuvat häiriöt tai jopa poliittinen vaikuttaminen voivat vaikuttaa palveluiden saatavuuteen.

Digitalisaatio on monessa suhteessa myös peruuttamatonta. Se on edennyt jo niin kauan ja niin pitkälle, että monille toiminnoille ja toimintatavoille, joita nykyisin hoidetaan digitaalisesti, ei ole enää olemassa vaihtoehtoisia manuaalisia toimintatapoja tai varajärjestelmiä. Esimerkki tästä on vaikkapa rahaliikenne: emme voi enää päättää, ettemme enää käytä digitaalisia maksujärjestelmiä, koska vaihtoehtoja niille ei useimmissa tapauksissa ole. Myös viranomaisposti muuttui Suomessa vuonna 2026 pääosin sähköiseksi.

Rahaliikenne on esimerkki myös siitä, että digitalisaatio on globaalia. Tieto ja tietoyhteiskunta eivät tunne rajoja, ja siksi nykyisyys on globaalimpaa kuin menneisyys. Esimerkiksi kaupan kassalla maksaessamme katetiedustelu saattaa välittyä ulkomaille ja pankkisiirrot kulkevat Euroopan keskuspankin kautta.  

Tärkeintä on muistaa, että digitalisaatio on myös välttämätöntä. Nykyisen kaltaisen yhteiskunnan toiminta ei olisi mahdollista ilman informaatioteknologiaa ja tietojärjestelmiä. Tämä korostuu entisestään tulevaisuudessa, kun esimerkiksi Suomen huoltosuhde heikkenee ja mm. ikääntyvän väestön palvelutarve kasvaa. Yhä enemmän asioita pitää tehdä yhä tehokkaammin, ja tässä digitalisaatio on ratkaiseva apu. 

Viimeksi muutettu: maanantaina 29. kesäkuuta 2026, 15.18