Videon ja podcastin tekstivastine
Saavutettavuus
Miksi saavutettavuudesta puhutaan niin paljon juuri nyt?
Asiointi erilaisissa palveluissa ja virallisista asioista tiedottaminen on siirtynyt suurimmaksi osaksi verkkoon. Tästä seuraa se, että tietoon on toisaalta helpompi päästä käsiksi kuin ennen, mutta sitten sen käytön aikana ei useinkaan ole saatavilla apua.
Jos mietitään vaikka pankkipalveluita, niin ennen käveltiin sinne konttoriin, jossa oli paikalla asiantuntija, joka teki varsinaiset toimenpiteet pankin järjestelmässä. Asiakkaan itsensä tarvitsi vain tietää mitä haluaa. Se ei ollut kauhean joustava tapa toimia, koska konttoriin piti mennä fyysisesti sen aukioloaikoina, mutta toisaalta ihmisen itsensä ei tarvinnut osata käyttää järjestelmiä.
Saavutettavuuden tavoitteena on, että kaikki verkkopalvelut olisivat sellaisia, että niitä pystyisi jokainen ihminen käyttämään ja tällä tavalla osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Tällä tavoin varmistetaan osaltaan demokratian ja kansalaisoikeuksien toteutuminen tietoyhteiskunnassa. Tätä turvaamaan on luotu myös digipalvelulaki, joka asettaa julkisen alan verkkosivustoille vähimmäisvaatimukset, joiden tavoitteena on mahdollistaa kansalaisten yhdenvertainen verkkotoiminta.
Digiosallisuus ja saavutettavuus kytkeytyvät käsitteinä toisiinsa ja pyrkivät samaan lopputulokseen eli siihen, että kaikki ihmiset voisivat osallistua digitalisoituvan yhteiskunnan toimintaan yhdenvertaisesti.
Millainen on saavutettava verkkopalvelu?
Saavutettavuus ottaa huomioon kaikenlaiset käyttäjät, ja saavutettava verkkopalvelu on aivan tavallinen hyvin tehty verkkopalvelu. Se toimii kaikille, ei vain osalle ihmisistä.
Saavutettavuus muodostuu kolmesta osa-alueesta, joista ensimmäinen on teknisten saavutettavuusvaatimusten noudattaminen. Eli se, että verkkopalvelun tekniikka toimii luotettavasti ja että siellä voi käyttää esimerkiksi apuvälineitä, vaikkapa ruudunlukuohjelmalla. Toinen osa-alue on hyvä käyttöliittymä-suunnittelu. Eli että se verkkopalvelu on sellainen, että sitä on helppoa ja miellyttävä käyttää. Kolmas osa-alue on selkeä ja ymmärrettävä sisältö. Eli se, että verkkopalvelun sisältämät ohjeet ja eri toimintojen nimet ja muu tekstisisältö on ymmärrettävää ja yksiselitteisiä, ja jos tarvitsee joitakin ohjeita palvelun käytön aikana ne löytyvät sieltä helposti.
Näistä teknisistä saavutettavuusvaatimuksista, jotka on koottu verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin eli niin sanottuihin WCAG-ohjeisiin, on teille lisätietoa oppimisympäristössä.
Suurin osa verkkopalvelun sisällöstä on kuitenkin tekstiä. Toistaiseksi tekstin ymmärrettävyyteen liittyvät vaatimukset on verkkosisällön saavutettavuus-ohjeissa korkeimman tason vaatimuksia, joita lainsäädäntö ei vielä toistaiseksi velvoita noudattamaan. Käytön kannalta nämä ovat kuitenkin oleellisia vaatimuksia, joita monet verkkopalvelut pyrkivät noudattamaan jo nyt.
Miten verkkopalvelujen tekstisisällöstä voi tehdä saavutettavampaa?
Verkkopalveluissa tekstisisällön määrällä ja muodolla on suuri vaikutus saavutettavuuteen. Me tiedämme tutkimuksen perusteella, että verkkosivuja ei yleensä lueta alusta loppuun, vaan silmäillään tärkeimpiä kohtia sivustoissa. Silmäilyille tärkeää ovat otsikoinnit, kappaleiden alut ja listaukset, eli näihin kannattaa kiinnittää huomiota silloin, kun verkkopalvelun sisältöä tuotetaan.
Määrän osalta saavutettavasta verkkopalvelusta on karsittu pois kaikki ylimääräinen, jotta se ei häiritse palvelun käyttöä. Karsiminen helpottaa myös sisältöjen käyttöä. Mobiililaitteilla on "mobile first" periaate, eli luodaan sisältö ensin pienille näytöille ja jos se toimii pienellä näytöllä, niin se todennäköisesti toimii myös suurella näytöllä.
Jotta tiedetään mitä voidaan karsia, täytyy tietysti tuntea käyttäjän tarpeet. Tekstisisältö on hyvää silloin, kun käyttäjä saavuttaa sen avulla päämääränsä nopeasti ja miellyttävästi.
Mistä tietää, onko verkkopalvelun sisältö saavutettava?
Verkkopalvelun sisältöä voidaan arvioida asiantuntijoiden avulla tai testata oikeilla käyttäjillä. Koska teknisten saavutettavuusvaatimusten noudattaminen on pakollista, testauksessa monesti keskitytään niihin. Paras lopputulos kuitenkin syntyy, jos verkkopalvelua arvioidaan kokonaisuutena: eli sen teknisen toimivuuden, käytön miellyttävyyden ja sisällön kannalta.
Tekstisisällön selkeyttämisessä alkutekstin vaikutus on suuri, joten helpointa on pyrkiä kirjoittamaan selkeästi alusta alkaen. Ymmärrettävää sisältöä tuottaakseen ei tarvitse olla kielioppi-ekspertti. Riittää, että tuntee selkeän viestinnän periaatteet. Empatia auttaa myös, eli se, että asetutaan käyttäjän asemaan ja keskitytään käyttäjän tarpeisiin. Lisäksi kannattaa miettiä omaa taustaansa: miten oma tausta ja oma tieto vaikuttavat tekstin tuottamiseen.
Sellaisille ihmisryhmille, joille selkeäkin yleiskieli on liian vaikeaa, on kehitetty selkokieli. Selkokielen tarkoituksena on auttaa näitä ihmisiä päättämään omista asioistaan ja osallistumaan yhteiskunnan toimintaan itsenäisesti. Selkokielen tavoitteet on samansuuntaiset kuin saavutettavuudessa ja digiosallisuudessa. Saavutettavat verkkopalvelut mahdollistavat kaikkien ihmisten tasavertaisen toiminnan tietoyhteiskunnassa ja edesauttavat siten demokratian ja kansalaisoikeuksien toteutumista.