Luontohaittojen lieventämisen ensisijaisuusjärjestys, jossa luontohaittoja 1) vältetään, 2) vähennetään 3) korjataan haitta-alueella ja vasta viimeiseksi 4) kompensoidaan.

Yksi kompensaation vaatimuksista, joka edellyttää, ettei luonnon tilaa parantavia toimenpiteitä olisi tehty ilman kompensaatiota. Lisäisyys ei toteudu, jos kompensaatiotoimenpide olisi ollut määrä toteuttaa joka tapauksessa, esim. toisen lakisääteisen velvoitteen vuoksi.

Lakitermi, jolla viitataan ekologisen kompensaation kohteina oleviin luontotyyppeihin, lajeihin tai elinympäristöihin.

Yksikkö, jota käytetään ekologisen kompensaation laskennassa selvitettäessä, miten paljon ihmisen toiminta on vaikuttanut tarkasteltavan alueen tilaan. Luonnonarvohehtaarien laskemiseksi on tiedettävä alueen pinta-ala ja ekologinen tila.

Hyvitysalueen luonnonarvojen on vastattava biologisesti haitta-alueen luonnonarvoja. Luonnonarvot tulee kartoittaa sekä haitta- että hyvitysalueelta, millä varmistetaan, että luonnonarvot ovat keskenään riittävän samankaltaisia.

Ihmisen toiminnasta aiheutuva lajien, elinympäristöjen ja luontotyyppien häviäminen. Tällä hetkellä lajeja katoaa nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa.

Jokin monimuotoisuuden osasista, esimerkiksi lajit, populaatiot, populaatioiden geneettiset ominaisuudet, ekosysteemit ja elinympäristöt.

Määritelmiä on useita, mutta yhden niistä mukaan luontopositiivisuudella tarkoitetaan luonnon paranevaa tilaa vuoteen 2030 ja elpyvää tilaa 2050 mennessä.

Maa- tai vesialue, jolla on sille tyypillinen rakenne ja toiminta ja jossa elää alueella vallitseviin ympäristöoloihin sopeutunut eliöstö.