Tilanne, jossa useampi toimija laskee samasta lähteestä syntyvät hiilidioksidipäästöt osaksi omaa hiilijalanjälkeään. Samat päästöt siis otetaan mukaan kahteen eri laskelmaan. Toisaalta päästökompensaatioiden tapauksessa on kyse tilanteesta, jossa useampi toimija käyttää samaa hillintätulosta päästöjensä kompensoimiseen. Kaksoislaskenta on ongelma, josta pyritään eroon vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla.

Viestinnässä käytettävä väittämä, jossa organisaatio kertoo, että sen ostamat ilmastoyksiköt on huomioitu laskennallisesti Suomen hiilineutraalisuustavoitteeseen laskettavissa päästövähennyksissä. Väittämä voi tällöin olla esim. ”tukemassa ilmastotavoitteita”, ”ilmastotalkoot” tai ”hiilineutraali Suomi”, mutta yksiköillä ei voi kompensoida organisaation päästöjä tai saavuttaa hiilineutraalisuutta kaksoislaskennan takia.

Luonnollinen ilmiö, jossa ilmakehässä olevat kasvihuonekaasut imevät itseensä maanpinnasta heijastuvaa lämpösäteilyä lämmittäen näin alailmakehää. Auringon säteily saapuu maapallolle lyhytaaltoisena säteilynä, mutta heijastuu takaisin maanpinnasta pitkäaaltoisena lämpösäteilynä, josta osa palaa takaisin avaruuteen.

Kaasumuodossa oleva yhdiste, joka sitoo lämpösäteilyä itseensä, eli absorboi säteilyä, ilmakehässä. Ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasuja ovat muun muassa hiilidioksidi (CO₂), metaani (CH₄) ja typpioksiduuli (N₂O).

Prosessi, jossa kasvihuonekaasupäästöjen välttämisen ja vähentämisen jälkeen toimija hyvittää jäljelle jääneet nettopäästöt ostamalla ilmastoyksiköitä. Yksiköt on tuotettu aiemmin hankkeissa päästövähennysten tai hiilensidonnan ja varastoinnin lisäämisen avulla.

Viestinnässä käytettävä väittämä esimerkiksi organisaation hiilineutraalisuudesta, niissä tapauksissa, joissa kompensaationa ostetut ilmastoyksiköt eivät ole mukana Suomen ilmastotavoitteiden seurannassa. Tällöin kompensaation lisäisyyden tavoite toteutuu, sillä ilmastoyksiköitä ei ole laskettu muiden kuin kyseisen kompensaatiotapauksen hyväksi.