Luontokato

Luontokato

Mikaela Engvall -
Vastausten määrä: 5

Kokonaisuus. 

En näe, että luontokadosta olisi vastuussa vain yksi taho. Esiintyy sääntelyn puutetta ja taloudelliset intressit ja suuret voitot menevät edellä. Ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja tämä kiihdyttää aina vaan raaka-aineiden kysyntää ja luonnonvarojen käyttöä.

Vastaus Mikaela Engvall

Luontokato

Juho Airaksinen -
Kyllä sanoisin lyhyesti että ihminen, (varsinkin suuren tuotannon ylin johto) ja ihmisen ahneus on vastuussa luontokadosta. Ihmisen toiminta on tuhonnut elinympäristöjä ja ekosysteemejä, ihmisen toiminta on vaikuttanut ilmastoon, jnejne. Teknologinen kehitys ja esimerkiksi viljelyn tehostuminen ovat sitten ajaneet siihen, että tarvitaan entistä enemmän luonnon resursseja ja tilaa tuotannolle/viljelylle. Tämä taas sitten johtaa siihen että tehtaat ja muut ihmisen tehotuotannon toimet saastuttavat ja valuttavat raskasmetalleja ja muuta ikävää luontoon. 
 
Tätä voisi hillitä esimerkiksi sillä, että kehitetään kestäviä tuotteita sen sijaan että kapitalistisesti luodaan ne hajoamaan tietyn ajan jälkeen jolloin asiakaskunta säilyy ja kuluttajat joutuvat kuluttamaan enemmän. 
Vastaus Mikaela Engvall

Luontokato

Maija Wuokko -
Samanlaisia mietintöjä minullakin. On helppo osoitella sormella muita luontokadosta ja unohtaa minkälainen oma hiilijalanjälki on. Itseäni surettaa kesäinen itikkakeskustelu ja into tappaa hyttysiä myrkkylaitteilla, jotta mökin terassilla saisi rauhassa viettää aikaa. Hyttyset ovat yksi lintujen pääravinnosta ja usein unohdetaan, että ns. pienistä puroista syntyy isot virrat. Pienet teot voivat tuottaa isoja positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia.
Vastaus Maija Wuokko

Luontokato

Salla Kortetmaa -
Tämä sinun kommenttisi on hyvä herättäjä. Ei kyllä tule itsekään mietittyä, kuinka paljon ns. arkisilla pienillä asioilla on merkitystä isoon kuvaan, varsinkin hyttysten kohdalla.
Vastaus Salla Kortetmaa

Luontokato

Nanna Leppälä -
Kyllähän se ihminen siellä on, joka omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, miten maailma makaa. Jos ajatellaan aikaamme esimerkiksi vuosikymmenet aikaisemmin, oli hyvin tavallista, että esimerkiksi kodinkoneet korjattiin. Jokaisella kylällä oli kodinkonekorjaaja, jonka ammattitaidolla saatiin koneet kestämään parhaassa tapauksessa vuosikymmeniä. Nykyisin esimerkiksi jääkaapin käyttöikä on täysin sattuman varaista ja ostohetkellä jo toivoisi, että tuote kestäisi takuun loppuun saakka, rikkoutuessa tuotteen saakin viedä korjaajan sijasta kaatokaikalle. Tuntuu kuin tuotteet tarkoituksella rakennettaisiin niin, että myyntiä uusien tuotteiden kautta saataisiin mahdollisimman paljon. Myynnin, ahneuden ja tiukan markkinatilanteen johdosta luonnon varoja käytetään häikäilemättömästi.

Kuten keskustelussa onkin tuotu esille, pienillä asioilla on mittavat vaikutukset ja pienellä Suomella on maailman laajuisesti katsottuna vähäiset vaikuttamisen mahdollisuudet. Suunnan muutokseen tarvitaan kuitenkin kaikkien maiden ja yksittäisten ihmisten osallistumista. Kenelläkään ei olisi enää mahdollisuutta sanoa, ei kuulu minulle.
Vastaus Nanna Leppälä

Luontokato

Marja-Liisa Miettinen -
Tuo laitteiden lyhyt käyttöikä ja korjaamisen mahdottomuus (tai haluttomuus) ovat kyllä sietämätön aikamme ilmiö.