Ilmastonmuutoksen rajoittamisen mahdollisuudet ovat edelleen olemassa, mutta ne kapenevat nopeasti. Tieteellinen ymmärrys kasvihuoneilmiöstä on ollut olemassa jo yli vuosisadan, ja tiedämme, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden tasolle, jota ei ole nähty satoihin tuhansiin vuosiin. Samalla on selvää, että jo tehdyt päästöt vaikuttavat ilmastoon vielä vuosikymmeniä, koska hiilidioksidi säilyy ilmakehässä pitkään. Tämä tarkoittaa, että täydellistä “palautusta entiseen” ei ole mahdollista saavuttaa, mutta lämpenemisen pahimpia seurauksia voidaan vielä merkittävästi lieventää.

Mahdollisuudet rajoittaa ilmastonmuutosta riippuvat ennen kaikkea päästöjen nopeasta ja syvästä vähentämisestä. Nykyiset politiikkatoimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteeseen, vaan edellyttäisivät huomattavasti jyrkempiä päästöleikkauksia jo tämän vuosikymmenen aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa fossiilisista polttoaineista luopumista, energiajärjestelmän nopeaa sähköistämistä ja uusiutuvien energialähteiden voimakasta lisäämistä. Samalla on vähennettävä kokonaisenergiankulutusta, sillä uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto ei yksin riitä, jos kokonaiskysyntä jatkaa kasvuaan.Lisäksi oikeudenmukaisuus on keskeinen kysymys. Päästöt ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti: varakkain väestönosa vastaa suhteettoman suuresta osasta päästöjä. Siksi tehokkaimpiin keinoihin kuuluvat toimet, jotka kohdistuvat suuriin päästölähteisiin ja suurituloisten kulutukseen ja sijoituksiin esimerkiksi hiiliverotus, haitallisten tukien poistaminen ja investointien ohjaaminen pois fossiilisista polttoaineista.

Oma käsitykseni on, että ilmastonmuutoksen rajoittaminen on teknisesti mahdollista mutta poliittisesti ja taloudellisesti haastavaa. Tarvittavat ratkaisut energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, kulutuksen kohtuullistaminen ja rakenteelliset ohjauskeinot ovat jo tiedossa. Kysymys on ennen kaikkea siitä, olemmeko valmiita muuttamaan taloudellisia rakenteita ja elämäntapoja riittävän nopeasti. Mitä pidempään viivyttelemme, sitä kapeammaksi käy mahdollisuus pysyä turvallisissa rajoissa.Lomakkeen yläreuna