Ihmisen hyvinvointi on monella tasolla riippuvainen luonnosta. Luonto tarjoaa elämän perustan – puhtaan ilman, veden ja ravinnon, mutta sen merkitys ulottuu myös henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Esimerkiksi tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen voi vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja lisätä keskittymiskykyä. Maisemat, vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelut, luonnon äänet ja tuoksut voivat tukea psyykkistä palautumista ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ympäristön kanssa.

Näkisin vastuun luonnon tarjoamien hyötyjen ylläpitämisestä kuuluvan kaikille ja jakautuvan usealle eri tasolle ja toimijalle.

Yksilöt voivat vaikuttaa omilla kulutus- ja liikkumistottumuksillaan sekä valinnoillaan, jotka vähentävät ympäristökuormitusta.

Yritykset kantavat vastuun toimintansa ympäristövaikutuksista ja voivat edistää kestävää tuotantoa ja resurssien käyttöä.

Julkinen valta, valtiot, kunnat ja kansainväliset organisaatiot säätää lakeja, ohjaa taloutta ja suojelee luonnon monimuotoisuutta.

Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, koska monet ympäristöongelmat, kuten ilmastonmuutos ja lajikato, ylittävät valtioiden rajat.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja ekosysteemien suojelu edellyttävät yhteistyötä kaikilla tasoilla. Yksittäisen ihmisen teoilla on merkitystä, mutta mitä enemmän päätösvaltaa ja resursseja toimijalla on, sitä suurempi on myös vastuu. Voidaan sanoa, että luonto on yhteinen resurssi ja sen säilyttäminen on yhteinen velvollisuutemme – jos yksikin toimija toimii vastuuttomasti, seuraukset koskettavat kaikkia.