Moi! Minulle saavutettavissa olevan tiedon valossa asia näyttäytyy siten, että mainitsemasssasi vakoilun kuvauksen terminologiassa "kohteen tietämättä", tarkoittaa juurikin sitä. Toimenpiteet pyritään siis suorittamaan niin, ettei kohde saa sitä tietoonsa eli käytännössä kohde ei huomaa/ havaitse, että kohteeseen on kohdistettu tällaista toimintaa. Tiedustelutoiminnassa ei lähtökohtaisesti kerrota kohteelle, että kyseessä on tiedustelu, tätä voi tarkastella tuon termin "tahdonvastaisesti kautta". Esim. OSINT- avointen lähteiden tiedustelu, kohdistuu vapaasti saavutettavissa olevaan lähdeaineistoon, vaikkapa some-julkaisuihin, lehtiin, yritysten avoimesti julkaisemiin taloustietoihin ym ym. Tiedustelun kohde ei ole siis luovuttanut tahdonvastaisesti näitä tietoja, jotka ovat saavutettavissa avoimesti ja vapaasti. Nämä em. näkemykseni pohjautvuat ja nähdäkseni pätevät nyt kuitenkin siis siviili-maailmaan. Sotilas- ja valtiollisten turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden toiminta onkin kokonaan toinen asia.

Hei,

Hyvää pohdintaa molemmilta. Itse miellän vakoilun ikään kuin aggressiivisemmaksi ja suoraviivaisemmaksi toiminnaksi, jolla on lähes aina kohdetta vahingoittava tarkoitusperä. Kun taas tiedustelun tarkoitusperät eivät aina ole pyrkimyksiltään kohdetta vahingoittavia.
Tuo oli myös hyvä pointti herra Säämäseltä;
” tahdonvastaisesti ” ja ”kohteen tietämättä” Eli vakoilu on mielestäni lähes poikkeuksetta sellaisen informaation keräämistä, jonka ei haluta olevan lainkaan ns. ulkopuolisten tiedossa, tai jota pyritään salaamaan/ suojaamaan.
Miellän myös vakoilun niin, että vakoilijaa ei kohde tule koskaan näkemään tai kuulemaan mikäli toteutus onnistuu suunnitellusti. Kun taas tiedustelua suorittava taho voi olla pahimmassa tapauksessa jopa lähipiirissäsi.