Kyberturvallisuuden tuottaminen Suomessa

Kuuntele tämä osuus:

Tässä osiossa  tutustutaan paremmin suomalaiseen kyberturvallisuuden infrastruktuuriin ja kokonaisturvallisuusajattelun mukaiseen yhteistoimintaan. 

Aloitetaan osio katsomalla työelämäprofessori Martti Lehdon mietteitä siitä, ketkä tuottavat kyberturvallisuutta Suomessa. 

Alan toimijat

Alan toimijoilla on merkittävä rooli kyberturvallisuuden tuottamisessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Näitä toimijoita on Suomessa monia. Osaa käsiteltiin myös kokonaisturvallisuutta koskevassa osiossa.

Kyberturvallisuuskeskus on liikenne-ja viestintävirasto Traficomin alaisuudessa toimiva toimija. Sen tehtävänä on tuottaa tietoturvallisuuden tilannekuvaa sekä valvoa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta. 

Digi- ja väestötietoviraston vastuulla on julkisen hallinnon digitaalinen turvallisuus. Julkisen hallinon lisäksi myös esimerkiksi yksityiset yritykset ja kansalaiset voivat hyödyntää sen tuottamaa materiaalia. 

Kokonaisturvallisuusmallin mukaan alan toimijat tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Tämä ei rajoitu vain tiedon jakamiseen vaan myös esimerkiksi konsultointiin sekä kouluttamiseen. 

Kyberturvallisuus on yhteispeliä 

Myös alan yhteisöt ovat aktivoituneet tuottamaan kyberturvallisuutta yhteiskunnallisella tasolla.  Yksi esimerkki tästä on KyberVPK, jossa alan ammattilaiset vapaa-ajallaan avustavat eri toimijoita digitaaliseen turvallisuuteen liittyvissä ongelmissa. 

Erilaiset alan yhteisöt sekä järjestöt ovat tärkeässä roolissa myös ammattilaisten tiedon jaossa ja verkottumisessa. Niiden kautta alan ammattilaiset kykenevät lisäämään omaa osaamistaan sekä tutustumaan toisiin alan ammattilaisiin eri sektoreilta. Tavoitteena on mm. parantaa yhteistyötä mahdollisissa uhkatilanteissa. CitySecit luotiin tätä tarvetta varten. 

Uusien osaajien kouluttaminen on tärkeää 

Jotta kyberturvallisuutta pystytään tuottamaan myös tulevaisuudessa, tarvitaan alalle jatkuvasti uusia tekijöitä. Kyberturvallisuuden ala tarvitsee monenlaisia osaajia. Kuten aiemmissa teemoissa on todettu, ei kyberturvallisuus ole vain tekniikkaa. Osaajia tarvitaankin myös muilta kuin tekniikan aloilta. Uusia tekijöitä tarvitaan alalle jatkuvasti. Ei myöskään ole yhtä ainoaa urapolkua, jonka kautta alalle tullaan. 

Kyberturvallisuuden opinnot alkavat usein informaatioteknologian alan yleisillä opinnoilla, joita voi suorittaa monissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa Suomessa. Jyväskylässä sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa voi myös erikoistua kyberturvallisuuteen: yliopistossa kyberturvallisuus on alemman korkeakoulututkinnon jälkeen suoritettava maisterikoulutus, ammattikorkeakoulussa kyberturvallisuutta voi opiskella sekä alempana että ylempänä ammattikorkeakoulututkintona. Annetaanpa vielä Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti Lehdon kertoa, miksi kyberturvallisuus on hyvä opiskelualaksi ja uraksi.

 Lue myös Ruotuväen juttu Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden koulutuksesta.

Käytännön toimia kyberturvallisuuden varmistamisessa

Kyberturvallisuutta tuotetaan hyvin monin eri tavoin. 

Julkinen hallinto on Suomessa yksi merkittävimmistä digitaalisten palveluiden tuottajista. Tästä syystä myös sen digitaaliseen turvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja julkista hallintoa säädelläänkin laajasti erilaisilla säädöksillä ja direktiiveillä.

Kimmo Rousku DVV:ltä kertoo tarkemmin miten digitaalinen turvallisuus näkyy julkisessa hallinnossa.

Digiturva  on DVV:n digitalisaatioon liittyvä tukitoiminto, joka on suunnattu pääasiassa julkiselle hallinnolle, mutta jonka sisältöjä myös yksittäiset kansalaiset voivat hyödyntää.

Tiedon kulku mahdollisten kriisitilanteiden aikana on tärkeä varmistaa. Tätä varten Suomessa toimii Suomen Erillisverkot, jonka tarkoituksena on taata tiedonkulku viranomaisten välillä myös erilaisten poikkeustilojen aikana. Viranomaisverkko VIRVE on viranomaisten oma tietoverkko. Katso alta video, jossa Suomen Erillisverkot kertoo omasta toiminnastaan.

Erillisverkkojen tarinavideo from Suomen Erillisverkot Oy on Vimeo.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää tietoturvalliseksi suunnitelluille IoT-laitteille tai palvelulle Tietoturvamerkin.  Tämän merkin avulla kuluttajat tietävät, että ostaessaan sillä varustetun laitteen tai palvelun, sen tietoturva on varmennettu.