Osion esittely

1. LOPS2021: Monitieteinen ja luova osaaminen

• Mistä monitieteisessä ja luovassa osaamisessa on kyse LOPSin mukaan?  Mitä teemoja siihen kuuluu, mitä pitäisi oppia ja miksi?

2. Video: Johdatus monitieteiseen ja luovaan osaamiseen

• Lukutaitokoordinaattorina toimiva väitöskirjatutkija Tiia-Mari Hovila johdattelee monilukutaidon sekä monitieteisen ja luovan osaamisen teemoihin.

3. Kuvaesitys: Monitieteinen ja luova osaaminen opetuksessa

• Hovilan tekemä esimerkki monitieteistä ja luovaa osaamista kehittävästä oppituntisuunnittelusta. 

4. Thinglink: Oppimaan oppimisen taidot

• Thinglinkistä löytyy lyhyet johdatukset oppimaan oppimisen, ajattelun taitojen, keskittymisen ja motivaation teemoihin.

5. Luovan ongelmanratkaisun taidot

6. Lisämateriaali: Monitieteisen ja luovan osaamisen opetuksen tueksi

• Lisämateriaalissa vinkkejä tutkimuksen tekemisen perusteiden käsittelyyn sekä jatko-opintovalmiuksiin ja korkeakouluopiskeluun tutustumisen.

1. LOPS 2021: Monitieteinen ja luova osaaminen

2. Johdatus monitieteiseen ja luovaan osaamiseen

3. Monitieteinen ja luova osaaminen opetuksessa

Tiia-Mari Hovilan esimerkkiesitys monitieteisestä ja luovasta oppituntisuunnittelusta.

4. Oppimaan oppimisen taidot

5. Luovan ongelmanratkaisun taidot

Luovuus on osana laaja-alaisia osaamistavoitteita ja ongelmanratkaisutaidot nousevat esiin monessa kohtaa LOPSissa, mm. opiskelumenetelmiä, työelämävalmiuksia ja opetuksen yleisiä tavoitteita kuvattaessa. 

Opinkirjon Ideasta ratkaisuun 2: Virikkeitä luovaan ongelmanratkaisuun opetuksessa -julkaisussa käsitellään luovuuden ja ongelmanratkaisutaidon teemoja sekä käytännön esimerkkejä näiden teemojen soveltamiseen.  Julkaisun kirjoittaja Merike Kesler toteaa, että luovan ongelmanratkaisun tulisi olla osana kaikkia oppiaineita. 

Kesler kirjoittaa, että alan tutkimuksissa erotellaan taito ratkaista rutiininomaisia ja ei-rutiininomaisia tehtäviä.  Rutiininomaista ongelmanratkaisua voi tarvita esimerkiksi ruoanlaitossa. Ei-rutiininomaiset ovat luonteeltaan abstraktimpia, ja tällaisten tehtävien ratkaisemissa tarvitaan  tiedon ja taidon lisäksi intuitiota, luovuutta ja mielipiteitä: ”Juuri nämä ei-rutiininomaiset tehtävät nähdään sellaisina, jotka antavat oppilaalle tarvittavia valmiuksia tulevaan elämään.”

Myös luovuutta voidaan käsitellä monesta näkökulmasta. Jos tarkastellaan tiedon käsittelemisen näkökulmaa, voidaan puhua divergentistä ja konvergentistä ajattelusta: "Ensimmäisen  mukaan henkilön ajattelutapa on poikkeava. Hänellä on kyky hyödyntää vanhaa tietoa uuden tuottamisessa ja se liitetään nimenomaan luovuuteen. Konvergentti tapa ajatella on enemmän looginen ja määrätietoinen ja siinä ei välttämättä synny uutta, vaan vanha tieto saatetaan järjestää uudelleen. Tämä tapa liitetään usein nimenomaan luovaan ongelmanratkaisuun." 

Keslerin mukaan koulukontekstissa luovuuden käsitettä ei ole järkevää rajata koskemaan vain taiteellista ja innovatiivista toimintaa: "Mielekkäämpää on pitää sisällöt arkisemman, niin sanotun jokapäiväisen luovuuden tasolla." Jokapäiväisen luovuuden tärkeimmiksi kriteereiksi hän mainitsee omaperäisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden ja huomauttaa, että  tärkeintä ei ole niinkään lopputulos, vaan itse prosessi, eli miten lopputulokseen päädytään. 

Voit halutessasi tutustua Opinkirjon julkaisuun tarkemmin tästä:  Ideasta ratkaisuun 2: Virikkeitä luovaan ongelmanratkaisuun opetuksessa. 

6. Lisämateriaali:  Monitieteisen ja luovan osaamisen opetuksen tueksi