Ihmisen keholliset ominaisuudet ja niiden kulloinenkin tila luovat puitteet hänen toimintakyvylleen ja elämälleen. Fyysisellä hyvinvoinnilla viitataan usein myönteiseen kokemukseen omasta kehollisesta terveydentilasta ja kunnosta sekä hyvään fyysiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, joka on enemmän kuin pelkästään sairauksien ja toiminnanrajoitteiden poissaoloa.
Fyysistä hyvinvointia voidaan arvioida joskus myös objektiivisesti eli mitattavasta yksilöstä riippumattomasti. Tällöin arvioidaan fyysisen terveydentilan, toimintakyvyn ja/tai kunnon tilaa erilaisin mittarein. Yksilön oma kokemus voi kuitenkin olla hyvin erilainen kuin objektiivisesti mitattu arvio. Ihminen voi kokea olevansa fyysisesti terveempi, toimintakykyisempi ja parempikuntoisempi, kuin mitä objektiivisin menetelmin tehty arvio voi kertoa, tai toisinpäin. Usein on mielekästäkin arvioida omaa fyysistä hyvinvointiaan omaan elämäntilanteeseen tai esimerkiksi sairauteen suhteutettuna.
Tästä taulukosta näet yleisiä määritelmiä tässä osiossa käytettyihin fyysiseen hyvinvointiin liittyviin käsitteisiin
Kehon hyvinvointi on tärkeä osa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä. Hyvinvoiva keho vähentää riskiä monille sairauksille, kuten sydän- ja verisuonitaudeille, diabetekselle ja lihavuudelle. Terveystarkastukset, kuten verenpaineen ja kolesterolin seuranta, auttavat havaitsemaan mahdollisia terveysriskejä ja sairauksia jo varhaisessa vaiheessa.
Fyysisen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäminen edellyttää meiltä jokaiselta myös henkilökohtaisia valintoja ja terveellisiä elämäntapoja. Olisikin tärkeää, että jokainen löytäisi itselleen sopivat tavat ylläpitää fyysistä hyvinvointiaan muun muassa riittävän liikunnan, terveellisen ruokavalion ja riittävän levon ja unen kautta. Lisääntynyt aktiivisuuden määrä ja intensiteetti tukevat kunnon parantumista. Kun fyysinen kunto paranee, myös fyysisen aktiivisuuden määrää ja intensiteettiä voi puolestaan edelleen kasvattaa. Hyvä fyysinen kunto ennustaa myös terveyttä.
Sauna on tuhansien vuosien ajan ollut perinteinen suomalainen paikka hyvinvoinnin lisäämiseen. Pääasiassa sen käyttötarkoitus on ollut ja edelleen on hygienian ylläpito, rentoutuminen ja yhteisöllisyys jotka kaikki liittyvät hyvinvointiin. Tutkimustieto on kuitenkin vahvistanut viimeaikoina saunomisen terveysvaikutuksia tarkemminkin. Saunoessa maltillisesti, verisuonisairauksien riski pienenee ja korkea verenpaine voi madaltua. Myös neurokognitiivisista ja keukosairauksista kärsivät voivat saunan löylyissä saada oireisiinsa helpotusta. Saunominen lämpimässä ja kosteassa usein helpottaa myös nivelvaivoja, flunssan aiheuttamaa tukkoisuutta sekä päänsärkyä. Saunomisen monet terveysvaikutukset ulottuvat siis verenkiertoelimistön, sydämen ja immuunijärjestelmän hyvään toimintaan.
Yhteisöllä ja yhteiskunnalla on tärkeä rooli yksilön mahdollisuuksiin tehdä omaa hyvinvointiaan edistäviä valintoja. Valinnan mahdollisuudet ovat joissain tapauksissa rajallisemmat, kaikille terveyttä edistävien valintojen tekeminen ei ole helppoa tai edes mahdollista. Länsimainen elämäntyyli on yltäkylläinen eikä esimerkiksi edellytä samalla tavoin fyysisesti aktiivista elämää kuten ennen.