4. Ihmisen järjestelmät

Kurssin tässä osassa siirretään katse ihmisen järjestelmiin. 

Myös ihmisen järjestelmissä, tarkasteltaessa ilmiöitä ja olioita systeemisesti, yleisenä ohjenuorana voi pitää, että on tärkeää selvittää, mitkä ovat järjestelmän osat ja niiden väliset, juuri kyseisen kaltaiselle järjestelmälle tyypilliset osien väliset suhteet. Näiden vuorovaikuttavien osien ja niiden välisten suhteiden kokonaisuuksilla on sellaisia ominaisuuksia, joita järjestelmän osilla yksinään ei ole.

Ihmisen järjestelmät ovat siis järjestelmiä siinä missä muutkin tähän saakka tarkastellut järjestelmät. Kuitenkin ihmisen järjestelmissä uudenlaista monimutkaisuutta luo se, että järjestelmän osat – ihmiset – puntaroivat omaa tilaansa suhteessa järjestelmään. Järjestelmiin on kehkeytynyt ajan saatossa erilaisia normeja, jotka aina edeltävät ja ehdollistavat ihmisten toimintaa: tiedämme, että normin mukaisesta toiminnasta seuraa positiivisia asioita ja normin rikkomisesta negatiivisia. Normit siis luovat säännönmukaisuutta ihmisten järjestelmiin, mutta toisin kuin vaikkapa fysiikan tarkastelemilla olioilla, meillä ihmisillä on aina mahdollisuus valita toimintavaihtoehtojen välillä.

Tämä järjestelmän (tai rakenteiden) ja toiminnan välinen suhde on askarruttanut yhteiskuntatieteilijöitä aina, ja sen vuoksi kurssin tämän osan aluksi tarkastellaan ensin sosiaalisten järjestelmien perustavaa, ihmisten uskomuksiin ja järjestelmän normeihin perustuvaa dynamiikkaa.

Sen jälkeen otetaan tarkasteluun kaksi planetaarisen hyvinvoinnin kannalta ehkä keskeisintä ihmisen järjestelmää – energia- ja ruokajärjestelmät. Energiajärjestelmien historiallista kehkeytymistä ja energiantuotantotapoja tarkastelimme jo “Johdatus planetaariseen hyvinvointiin” -kurssilla, joten tällä kertaa keskitymme huomioihin järjestelmän dynamiikasta: mikä aiheuttaa järjestelmän pysyvyyttä, ja mikä rooli energiapolitiikalla on?

Sen jälkeen tarkastelemme ruokajärjestelmää. Luomme yleisen kuvan erilaisista ruokajärjestelmistä sekä siitä, millaiset voimat ovat historiallisessa tarkastelussa olleet keskeisiä globaalin ruokajärjestelmän kehkeytymisessä. Entä millaisia ongelmia globaalissa ruokajärjestelmässä on?

Neljännessä osassa pohdimme ekologisten ja sosiaalisten järjestelmien yhteenkietoutumista yhden viime vuosikymmenen aikana yleistyneen käsitteen, sosio-ekologisen järjestelmän avulla. Lisäksi tarkastelemme, millaisia kysymyksiä klassinen, kolme vallan ulottuvuutta erotteleva näkökulma avaa sosio-ekologisiin järjestelmiin.

Tämän jälkeen pääset testaamaan osaamistasi tutulla tavalla Testaa osaamisesi 4. -monivalintatentillä.

Lopuksi annamme yleisiä ohjenuoria “eloon järjestelmien maailmassa”. Kurssi päättyy keskustelutehtävään siitä, millaisia uusia kysymyksiä ja kenties ratkaisumahdollisuuksia kurssi on herättänyt suhteessa johonkin itse kiinnostavana pitämääsi ilmiöön.

Testaa osaamisesi 4.

Osion lopuksi pääset testaamaan osaamisesi monivalintatentillä. Huomaa, että tentti sisältää väittämiä koko osion 4. aihepiiristä. Opiskele siis osiot 4.1-4.4 ja vastaa sen jälkeen tenttikysymyksiin.

Testaa tietojasi seuraavassa tentissä. Tentistä pitää saada vähintään 9/12 oikein, jotta siitä pääsee läpi. Tenttiä voi tehdä monta kertaa, mutta huomaa kuitenkin, että tenttien välissä on aina kahden (2) tunnin viive, ennen kuin voi yrittää uudelleen.

Tentin väittämät ovat joko totta tai tarua. Valitse oikea vastaus.

Saat tenttituloksen ja kommentit vastauksistasi heti palautettuasi ja lopetettuasi tentin. Voit tarkastella tenttituloksia kohdasta "Tarkastele tenttiä". Jos tentti ei mennyt läpi, voit yrittää uudestaan kahden tunnin kulutta edellisestä suorituksesta.