Osion suoritettuasi:

•  ymmärrät fyysisen hyvinvoinnin keskeiset ulottuvuudet elämänkulun aikana.
•  tunnistat fyysisen toimintakyvyn ja liikkumisen merkityksen hyvinvoinnille.
•  ymmärrät hyvinvoinnin yksilön ja toimintaympäristöjen vuorovaikutuksena.

3.1 Ihminen fyysisenä, kehollisena toimijana

Ihmisen keholliset ominaisuudet ja niiden kulloinenkin tila luovat puitteet hänen toimintakyvylleen ja elämälleen. Fyysisellä hyvinvoinnilla viitataan usein myönteiseen kokemukseen omasta kehollisesta terveydentilasta ja kunnosta sekä hyvään fyysiseen terveyteen liittyvään elämänlaatuun, joka on enemmän kuin pelkästään sairauksien ja toiminnanrajoitteiden poissaoloa. 

Fyysistä hyvinvointia voidaan arvioida joskus myös objektiivisesti eli mitattavasta yksilöstä riippumattomasti. Tällöin arvioidaan  fyysisen terveydentilan, toimintakyvyn ja/tai kunnon tilaa erilaisin mittarein. Yksilön oma kokemus voi kuitenkin olla hyvin erilainen kuin objektiivisesti mitattu arvio. Ihminen voi kokea olevansa fyysisesti terveempi, toimintakykyisempi ja parempikuntoisempi, kuin mitä objektiivisin menetelmin tehty arvio voi kertoa, tai toisinpäin. Usein on mielekästäkin arvioida omaa fyysistä hyvinvointiaan omaan elämäntilanteeseen tai esimerkiksi sairauteen suhteutettuna.   

Tästä taulukosta näet yleisiä määritelmiä tässä osiossa käytettyihin fyysiseen hyvinvointiin liittyviin käsitteisiin 

3.2 Fyysisyyden ja hyvinvoinnin kytköksistä

Katso ja kuuntele alta vajaan 10 minuutin tiivistelmä siitä, miten monipuolinen ja kaikenikäisille omalla tasollaan sopiva lihaskunnon harjoittelu on hyödyllistä ja miten se vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Luennon toteuttaa Juha Hulmi. 

Kuntoutus

Kuntoutus on aiemmin nähty usein toimintana, jolla ihmisen toimintakyky palautetaan entiselle tasolleen. Uudemmassa määritelmässä kuntoutuja on keskiössä parantaen ja edistäen omaa toimintakykyään itse ja lähipiirinsä avulla, jolloin oman osallistumisen ja aktiivisuuden edistäminen sekä lähipiirin tuki on keskiössä. 

Suomalainen yhteiskunta ikääntyy. Pitenevien elinajanodotteiden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää lisätä esimerkiksi kuntoutuksen keinoin hyvinvoinnin täyteisten vuosien osuutta elämästä, jotta toimintakyky ja elinvoima olisivat mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyviä.  

Kuntoutuksesta huolimatta ihmisen toimintakyky voi olla tai jäädä rajoitteiseksi. Erilaisista toiminnanrajoitteista huolimatta ihminen voi kokea fyysisen hyvinvointinsa ja terveyteen liittyvän elämänlaatunsa erinomaiseksi, jos vaikkapa apuvälineiden avulla toimintakyvyn edellytyksiä on pystytty parantamaan.  Toisaalta taas ihminen voi kokea fyysisen hyvinvointinsa alhaiseksi vaikkei hänellä olisikaan ulospäin havaittavissa olevaa terveyden tai toimintakyvyn alenemaa.

3.3 Liikuntasuositukset - mitä ja miksi?

Suomessa on kehitetty tutkimusperusteisesti useita aktiiviseen elämään ja liikkumiseen liittyviä suosituksia. Suosituksia on tehty eri ikä- ja kohderyhmille suunnatusti, kuten lasten varhaisvuosille ennen kouluikää, peruskouluikäsille lapsille ja nuorille, aikuisväestölle sekä  ikääntyville. Suosituksissa kuvataan tieteelliseen näyttöön perustuen, kuinka paljon ja minkälaista liikkumista ja liikuntaa eri ikäiset tarvitsevat hyvinvointinsa turvaamiseksi. 

Lasten ja nuorten riittävä ja monipuolinen päivittäinen liikkuminen on tärkeää heidän kokonaisvaltaiselle kasvulleen ja kehitykselleen ja tukee liikunnallisen elämäntavan omaksumista. Aikuisena liikkuminen lisää ja ylläpitää terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Ihmisen ikääntyessä monipuolisen liikkumisen merkitys on keskeinen toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpidolle. 

Liikutko sinä suositusten mukaisesti?

Suomalaisten aikuisten päivittäisen aktiivisuuden määrä on vähenemään päin, askelia tulee vähemmän, ja paikallaan oloa sekä erityisen haitalliseksi tutkimustenkin mukaan todettua istumista koko ajan enemmän. 

Alla oleva taulukko yhdistää tuoreita tutkimustietoja ja osoittaa, miten alle kouluikäisenä ja vielä ensimmäisellä luokallakin liikettä pääasiassa riittää. Liikkumissuositusten mukaisen tason saavuttavien määrä kuitenkin laskee kouluiässä jatkuvasti saavuttaen pohjan 2. asteella ja nousten taas varhaisen aikuisuuden vuosissa toiseen huippuunsa noin 30-vuotiaana. Sen jälkeen liikunta-aktiivisuus laskee vanhuuteen saakka. Alla olevat kuvaajat kuvaavat keskiarvoja. Jokaisessa ikäryhmässä löytyy sekä heitä jotka eivät liiku suositusten mukaisesti että heitä jotka liikkuvat ne ylittäen. Keskiarvot kertovat kuitenkin omaa tarinaansa eri ikäisten tyypillisestä liikkumisesta ja sen mahdollisuuksista  nyky-Suomessa.

Seuraavista neljästä kohdasta taulukoineen voit katsoa liikuntasuositukset ja niiden toteutumisen prosentit eri ikäryhmissä

Varhaislapsuus 

Aikuisten liikuntasuositusten toteutuminen väestötasolla

3.4 Hyvinvointia tuova liike lapsuudessa ja nuoruudessa

Kuuntele noin 20 min kestävä podcast, jossa Arja Sääkslahti ja Sami Kokko pohtivat, miten arkiliikunta ja harrastukset ovat läsnä erityisesti lasten ja nuorten elämässä ja miten tähän voisi vaikuttaa kannustaen. 

Pohdi kuuntelun aikana omaa ja mahdollisesti myös muiden tuntemiesi henkilöiden arkiaktiivisuutta, siihen kannustavia ja sitä haittaavia tekijöitä. 

Huomaathan että voit kuunnella tämän podcastin liikkuessasi ja kannustamme sinua niin tekemäänkin!

3.5 Fyysinen hyvinvointi elämän eri vaiheissa

Fyysiseen hyvinvointiin liittyvät tarpeet ja sitä edistävät tekijät voivat vaihdella elämänkulun eri vaiheissa sekä yksilöiden välillä. Kuitenkin kaikenikäisten fyysisen hyvinvoinnin kulmakivenä on fysiologisten (esim. nälkä ja jano) ja turvallisuuden perustarpeiden tyydyttyminen, jotka luovat perustan muille fyysistä hyvinvointia edistäville tekijöille. Näitä ovat esimerkiksi terveellinen ravitsemus, riittävä liikunta sekä uni ja lepo. 

Tarkastele alla olevan kuvan ja sen linkkien avulla miten kehon hyvinvointi näkyy ja tuntuu eri elämänvaiheissa

Napsauta tästä nähdäksesi kuvan interaktiiviset sisällöt saavutettavammassa muodossa

3.6 Fyysinen hyvinvointi kytkeytyy hyvinvoinnin muihin osa-alueisiin

Terveyden- ja toimintakyvyn tilan lisäksi fyysisen hyvinvoinnin kokemus kumpuaa monista eri tekijöistä, kuten henkilökohtaisista arvoista, odotuksista, uskomuksista ja aiemmista elämän kokemuksista sekä fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä (esim. asuinympäristön esteettömyys, läheisten tuki ja kulttuuri). Fyysinen hyvinvointi onkin kietoutunut tiiviisti yhteen hyvinvoinnin muiden osa-alueiden kanssa. Erityisesti mielen hyvinvointi ja fyysinen hyvinvointi ovat usein tiiviissä yhteydessä.

On tärkeää muistaa, että hyvinvointiin panostaminen on ihmiselle itselleen parempi vaihtoehto ja myös yhteiskunnalle kustannustehokkaampaa kuin sairauksien hoito.  Liikunta, terveys ja hyvinvointi kulkevat usein käsi kädessä. On tärkeää nähdä miten yhteisöt ja yhteiskunta voivat tukea tätä ja miten ihmiset voivat oppia uusia, hyvinvointiansa edistäviä ja sairastumista tai tapaturmia ehkäiseviä toimintatapoja. Toteutetut kansanterveydelliset oppimista ja parempia elämäntapoja edistävät projektit ovat olleet vaikuttavia, esimerkkinä vaikkapa Pohjois-Karjala -projekti vuosina 1972-2017 tai kaatumisvammojen ennaltaehkäisy, joilla on saavutettu ja pyritään edelleen parantamaan kansamme terveyttä arvioinnin, neuvonnan ja seurannan avulla, tavoitellen mahdollisimman suurta vaikuttavuutta.

Linkin takaa löytyvällä UKK instituutin laskurilla näet joko kuntakohtaisesti tai hyvinvointialueittain, kuinka moni asukkaista liikkuu suositusten mukaisesti. Laskurilla voi myös laskea, miten paljon kustannusvaikutukset pienenisivät jos liikettä olisi enemmän suositusten mukaisesti, tai kuinka paljon kustannukset vastaavasti kasvaisivat jos ihmiset liikkuisivat vähemmän. 

3.7 Osa-alueen tehtävät

Kurssisuorituksen saamiseksi suorita tämän osion kaksi tehtävää:

1. monivalintatentti
2. pohdinta- ja keskustelutehtävä

Tarkemmat ohjeet ja hyväksytyn suorituksen kriteerit löydät alta, tehtävien yhteydestä.

Perehdy tarkemmin